”Tupakkapolitiikka on pienten askelten politiikkaa”

Julkaistu Savuton Suomi -päivänä 31.5.2016

Mervi Hara työskentelee Suomen ASH:n toiminnanjohtajana. Hän on vaikuttanut tupakkapolitiikkaan 1980-luvun alusta alkaen, jolloin työskenteli Suomen Syöpäyhdistyksen tiedotussihteerinä. Hara on mukana monissa kansallisissa ja kansainvälisissä tupakkatyön verkostoissa ja on toinen Tupakkapolitiikan uusi aika -raportin laatijoista.

Mitä olet oppinut työssäsi 1980-luvulta tähän päivään tultaessa?

Syöpäjärjestöillä tupakoinnin vähentäminen on aina ollut terveyden edistämisen keskiössä, sillä keuhkosyöpä oli pitkään miesten yleisin syöpäsairaus. Sen yleisyyteen heijastui miesten hurjan yleinen tupakointi. Onneksi tilanne on nyt muuttunut.

Silti en vielä 1980-luvulla ymmärtänyt, miten suuri merkitys tupakkalainsäädännöllä on tupakoinnin vähentämiseen tähtäävän työn pohjana. Lainsäädäntö antaa kaikelle työlle perustan ja tukipylväät, jonka varaan muu toiminta rakentuu.

En myöskään ymmärtänyt sitä, miten voimakkaasti tupakkateollisuus piti kiinni Suomen kaltaisesta pienestä markkina-alueesta, miten häikäilemättä teollisuus venytti lainsäädäntöä ja hyödynsi porsaanreikiä. Se tekee tätä yhä, mutta nyt enenevässä määrin haastamalla valtioita oikeuteen lainsäädännöstä, jonka se kokee rajoittavan voittojensa kahmimista.

Mikä on mielestäsi tupakkalain suurin saavutus?

Tupakkalain tärkein saavutus on ollut itse lain aikaansaaminen. Laki turvaa väestön oikeuden terveyteen ja asettaa terveyden tupakkateollisuuden kaupallisten etujen edelle.

Mitkä ovat olleet suurimmat haasteet lain toteutumisessa?

Suurimpana haasteena on ollut ehtiä vastaamaan tupakkateollisuuden suunnattomaan kekseliäisyyteen tuotteidensa markkinoinnissa ja lainsäädännön kiertämisessä. Myös myönteisen kehityksen hitaus on yksi haaste: tupakkapolitiikkamme on ollut alun jälkeen pienten askelten politiikkaa, mikä on välillä turhauttavaa, kun uurastuksesta huolimatta tulokset näkyvät hitaasti.

Mikä on onnistunut yli odotusten?

Savuton Suomi 2030 -verkoston saama myönteinen vastaanotto on ollut yllätys. Verkosto purjehtii myötätuulessa ja olemme huomanneet yhteistyön voiman.

Maailman terveysjärjestön tupakkapuitesopimuksen FCTC:n vaikutus niin kansallisessa kuin kansainvälisessä yhteistyössä on saanut aikaan domino-efektin ja moni valtio haluaa nyt kehittää tupakkapolitiikkansa. Sopimus on luonut raamit tupakkapolitiikalle ja kansainväliselle yhteistyölle. Olemme oppineet puhumaan samaa kieltä.

Myös tupakkapolitiikassa toimivien henkilöiden yhteen hiileen puhaltaminen ja halu auttaa toinen toistaan kannustaa minua työssäni. Ihailen tupakkapolitiikkamme pioneereja, jotka ovat olleet kaukonäköisiä. He huomasivat jo 40–50 vuotta sitten, millaisesta tappavasta tuotteesta tupakassa on kyse.

Toisaalta ihailen myös tupakkapolitiikan parissa työskenteleviä nuoria asiantuntijoita, jotka ilmiselvästi haluavat vaikuttaa parempaan tulevaisuuteen.

Miksi lakia tarvitaan?

Lainsäädäntö antaa tupakkapolitiikalle selkärangan; selkeitä pelisääntöjä, jotka tukevat nikotiinitonta elinympäristöä. Ilman lainsäädäntöä emme pysty toimimaan tupakkateollisuuden mittaamattomia resursseja ja voimaa vastaan.

Onnistuakseen tupakkapolitiikka tarvitsee monipuolista keinovalikoimaa: lainsäädäntöä, lopettamisen tukipalveluja, säännöllisiä veronkorotuksia, viestintää, jatkuvaa tutkimusta ja seurantaa. Pelkkä tiedon välittäminen ei riitä, koska on kyse voimakasta riippuvuutta aiheuttavasta aineesta.

Mitä vielä tarvitaan, jotta saavutetaan nikotiiniton Suomi?

Lainsäädäntöämme on kehitettävä jatkuvasti vastaamaan yhteiskunnallista kehitystä ja tässä on hyödynnettävä maastamme löytyvää pitkäaikaista tupakkapolitiikan osaamista.

Tärkeä uudesta laista puuttuva parannus ovat tuotemerkittömät tupakkapakkaukset. Yhdenmukaisten, tuotemerkittömien pakkausten tavoitteena on vähentää tupakkatuotteiden houkuttelevuutta erityisesti nuorten silmissä ja ehkäistä tupakoinnin aloittamista. Nykyisellään tupakkapakkaukset antavat harhaanjohtavan kuvan tuotteiden vaarattomuudesta, sillä niitä käytetään markkinoinnin välineenä. Siksi tämän tupakkateollisuuden mainontakanavan tukkiminen on ensiarvoisen tärkeää.