Matti Rimpelä on lääketieteen tohtori, joka työskentelee terveydenhuollon hallinnon ja suunnittelun dosenttina Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä. 1970-luvulla hän toimi Lääkintöhallituksen ylilääkärinä ja on osallistunut aktiivisesti tupakkapolitiikan kehittämiseen.

Mikä oli mielestäsi tärkein tekijä, että saimme jo 1970-luvulla edistyksellisen tupakkalain?

Tekijöitä oli useita: Työikäisten huono terveydentila ja korkea kuolleisuus nousivat 1950-luvulla yhteiskunnan kärkiteemoiksi. Jonkin ajan kuluttua pystyttiin osoittamaan sydäntautien ja keuhkosyövän yhteys tupakointiin. Muutamat aktiiviset lääketieteen asiantuntijat, kuten Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Tapani Kosonen, muokkasivat mielipideilmastoa. Samaan aikaan kansanterveystyössä satsattiin terveysvalistukseen ja -kasvatukseen.

Myös tutkijat ja terveyspoliittiset vaikuttajat tekivät tiivistä yhteistyötä 1970-luvun alussa. Lakiesitystä valmisteltiin systemaattisesti ja lobattiin hallituksessa ja eduskunnassa Lääkintöhallituksen silloisen osastopäällikön Kimmo Lepon ja sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kari Puron johdolla.

Mitkä toimenpiteet lain valmistelussa ja toimeenpanossa toteutuivat parhaiten? Mitkä vaativat enemmän työtä?

Tupakkateollisuuden ja kaupan sekä kansanterveyden tavoitteiden välinen ristiriita toi omat haasteensa. Kun tupakkalaki oli hyväksytty, rajoituksissa ja kielloissa edettiin ja on myöhemminkin edetty suhteellisen ripeästi. Aluksi myös terveysvalistus ja -kasvatus etenivät hyvin. Sittemmin viimeksi mainitut ovat käytännössä rapautuneet kokonaan.

Tupakoinnista vieroittaminen alkoi tehostua lääketeollisuuden tuen ansiosta 1990-luvulla, mutta edelleenkin se hakee paikkaansa ammattihenkilöstön osaamisessa. Yksi akilleenkantapää on koko ajan ollut myös tupakkatuotteiden suunnitelmallisen, terveystavoitteisen hintapolitiikan toteutuminen erityisesti verotusta säätelemällä.

Työpaikkojen tupakointikielto oli ratkaiseva läpimurto mielipideilmaston muokkaamisen kannalta.

Tupakointi työpaikoilla kiellettiin v. 1995. Mikä on ollut kiellon vaikutus tupakoinnin vähentymiseen?

Tupakointikielto oli ratkaiseva läpimurto mielipideilmaston muokkaamisen kannalta. Tästä on paljolti kiittäminen työsuojelua ja työterveyshuoltoa, joilla oli merkittävä rooli ensin mielipidemuokkauksessa ja kiellon voimaantultua sen kattavassa toteuttamisessa.

Miksi tarvitaan laki, miksi pelkkä valistus ei riitä?

Tupakoinnilla on vuosisatoja kestänyt historia, mikä oli luonut sille vahvan, hyväksytyn aseman sekä myös tuotannon, kaupan ja hallinnan rakenteet. Laajan muutoksen toteuttaminen vaatii suunnitelmallista johtamista ja rinnakkaista etenemistä kaikilla tasoilla. Valistus on yksi välttämättömistä keinoista, mutta se ei yksinään riitä.

Mikä on mielestäsi tupakkalain suurin saavutus?

Tupakkalaki on tärkein tekijä siinä, miksi tupakointiluvut saatiin kääntymään laskuun. Tästä puolestaan seurasi merkittäviä, myönteisiä muutoksia kansanterveyteen.

Mitä vielä tarvitaan, että saavutetaan nikotiiniton Suomi?

Suunnitelmallisen, terveystavoitteisen tupakkapolitiikan tinkimätöntä kehittämistä, päivittämistä, johtamista ja toteuttamista. Erityisesti huomiota tulisi nyt kiinnittää terveysvalistukseen ja -kasvatukseen. Myös tupakasta vieroituksen vakiinnuttaminen osaksi jokaisen terveydenhuollon ammattihenkilön ydinosaamista on tärkeää. Tämän toteutumiseksi tarvitaan riittävästi resursoitu, valtakunnallinen osaamiskeskus, jonka toiminta on varmistettu ainakin 2030-luvulle saakka.

Julkaistu Savuton Suomi -päivänä 31.5.2016

Matti RimpeläMatti Rimpelä. Kuva Antero Aaltonen.