Emeritusprofessori, varatuomari Erkki Aurejärvi on tullut tunnetuksi tupakkaoikeudenkäynneissä vuosina 1988–2001. Hän aloitti Euroopan ensimmäisen tupakkaoikeudenkäynnin 1988. Tupakkayhtiöitä syytettiin harhaanjohtavasta mainonnasta ja tupakan riskien vähättelystä.

Ajoit tuotevastuukannetta tupakkayhtiöitä vastaan 13 vuotta. Korkein oikeus hylkäsi kanteen 2001. Miten tämä pitkä oikeusprosessi vaikutti Suomen tupakkalainsäädäntöön?

Kyseessä oli tuotevastuukanne, jonka yksityishenkilö nosti kahta tupakkayhtiötä vastaan. Prosessin aikana päättäjät ja viranomaiset saivat tietoja tupakan sääntelystä oikeusjärjestyksessä ja tupakkayhtiöiden menettelytavoista. Kannetta asettuivat tukemaan kuluttajavalituslautakunta, kuluttaja-asiamies, sosiaali- ja terveyshallitus, oikeusministeriö ja eduskunta tuotevastuulakia säädettäessä. Saman mielipiteen omaksuivat lakimies- ja lääkärieliitti ja tärkeimmät median edustajat. Näiden viranomaisten ja yksilöiden mielipide oli tärkeä, koska suuri osa heistä osallistui myös tupakkalain uudistusten valmisteluun ja säätämiseen.

Tämän jälkeen ajoit tupakkayhtiöitä vastaan rikos- ja kevytsavukekanteita, jotka myös hylättiin. Mikä merkitys näillä kielteisillä päätöksillä on ollut?

Rikosjuttu koski tuotevastuujutun yhteydessä annettua todistusta, jonka mukaan tupakan terveyshaitoista ei ole näyttöä. Syytteet ratkaistiin Helsingin käräjäoikeudessa äänin 2–2, jolloin vapauttava ratkaisu tuli voimaan. Hovioikeus tuomitsi syytetyn veropetoksista, mutta ei tutkinut ollenkaan väärää valaa. Korkein oikeus ei ottanut juttua tutkittavaksi. Lääketieteen yhteisö piti todistajan ”lääketiedettä” täysin humpuukina ja viranomaiset ja lakimiehet olivat samaa mieltä. Prosessi vahvisti tupakkateollisuuden vastaisia mielialoja.

Kevytsavukekanteet olivat vireillä vuosina 2005–2010. Nämäkin prosessit pitivät yllä tietoisuutta tupakkayhtiöiden törkeistä menettelytavoista ja tupakan uhrien kohtalosta.

Nyt on jatkettava samaa tietä, edettävä askel kerrallaan ja tehostettava lainsäädäntöä.

Miksi päätökset olivat kielteisiä, vaikka tupakkayhtiöiden menettely on selvästi lainvastaista?

Syyt kielteisiin päätöksiin olivat moninaiset: osa johtui mm. tuomareiden omasta myönteisestä suhtautumisesta tupakointiin sekä pelosta, että tupakkakanteet räjäyttävät koko oikeuslaitoksen. Tämä kanteiden todellinen hylkäämissyy todetaan nykyään myös oikeustieteellisessä kirjallisuudessa.

Onko tupakkayhtiöt nyt vapautettu lopullisesti vastuusta? Vai voitaisiinko niitä vielä velvoittaa esimerkiksi osallistumaan tupakasta aiheutuvien terveyshaittojen kustannuksiin?

Tupakkayhtiöiden vastuu olisi mahdollista toteuttaa ryhmävalituksella tai ryhmäkanteella, mutta näitä keinoja voi käyttää vain kuluttaja-asiamies.

Mikä on mielestäsi tupakkalain suurin saavutus?

Tupakkalaki on vähentänyt suuresti sairauksia ja kuolemaa ja yhteiskunnan kustannuksia. Se on muuttanut valtaosan ympäristöistä savuttomiksi niin, ettei sivullisten tarvitse kärsiä tupakansavusta.

 Mitä vielä tarvitaan, jotta saavutetaan nikotiiniton Suomi?

On jatkettava samaa tietä, edettävä askel kerrallaan ja tehostettava lainsäädäntöä. Kun tupakoitsijoiden määrä on saatu kyllin alhaiseksi, tupakka ja muut nikotiinituotteet voidaan kieltää laissa kokonaan samaan tapaan kuin heroiini ja muut huumausaineet.

Julkaistu Savuton Suomi -päivänä 31.5.2016

Erkki AurejärviErkki Aurejärvi. Kuva: Jarmo Nauska