Tupakka luo terveyseroja väestöryhmien välille
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan matalasti ja korkeasti koulutettujen väliset erot tupakoinnissa ovat kasvaneet.
THL:n tutkimuksessa tarkasteltiin tupakoinnin yleisyyttä eri koulutusryhmissä vuodesta 1978 alkaen eli lähes siitä asti, kun Suomen tupakkalaki tuli voimaan. Vähemmän koulutettujen tupakointi on koko tutkimusajan ollut yleisempää kuin korkeasti koulutettujen tupakointi, ja 2010-luvulla erot ovat jo huomattavat.
”On huolestuttavaa, että tupakointi on vähentynyt matalasti koulutetuilla vähemmän kuin korkeasti koulutetuilla ja väestöryhmittäiset erot ovat kasvaneet”, sanoo THL:n asiantuntija Otto Ruokolainen.
THL:n mukaan tupakointi on kuitenkin kokonaisuudessaan vähentynyt viime vuosikymmeninä sekä matalasti että korkeasti koulutetuilla. Vähän koulutetuilla 45–64-vuotiailla naisilla tupakointi oli sen sijaan lisääntynyt. Tätä selittänee Ruokolaisen mukaan naisten tupakoinnin yleistymisestä 1970-luvulla.
”Vieroituspalvelut olisi tärkeä kohdentaa paljon tupakoiville ryhmille. Tämä antaa paremmat mahdollisuudet kitkeä tupakoinnista aiheutuvaa eriarvoisuutta väestöryhmien välillä.”
Savuton Suomi tasoittaa terveyseroja
THL:n tutkimusprofessori Pekka Jousilahti pitää tavoitetta savuttomasta Suomesta toimivana terveyserojen poistamisen näkökulmasta.
”Tupakkapolitiikka ei ole tähän saakka kuitenkaan onnistunut terveyserojen poistamisessa, joten vielä vaikuttavampia toimenpiteitä ja parempaa toimeenpanoa tarvitaan”, hän toteaa.
Jousilahden mukaan tupakoinnin vähentämiseen ja terveyserojen poistamiseen on mahdollista vaikuttaa lainsäädännöllä, hinta- ja veropolitiikalla sekä tehostamalla tupakasta vieroitusta terveyspalvelujärjestelmässä.
Myös Savuton Suomi 2030 -verkosto totesi tiedotteessaan, että matalasti koulutettujen tupakointi on haaste.
”Työikäisillä tupakointi on selvästi yhteydessä matalaan koulutusasteeseen. Tupakointi on merkittävin väestöryhmien välisten terveyserojen aiheuttaja”, kertoi verkoston puheenjohtaja, professori Kari Reijula.
Myös raskauden aikana tupakoiminen on yhteydessä matalaan koulutusasteeseen ja heikkoon sosioekonomiseen asemaan.
Kari Reijulan mukaan tutkimukset osoittavat, että nuorten ja vähän kouluttautuneiden tupakointiin voidaan parhaiten puuttua tupakkatuotteiden verotusta nostamalla. Sen lisäksi tarvitaan nykyistä tehokkaampaa tukea tupakoinnin lopettamiseen. Etenkin tukea tarvitsevat työelämän ulkopuolella olevat, joilla ei ole käytössään työterveyspalveluita.
Lähteet
THL (3.4.2019): Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa kasvaneet
International Journal of Public Health (2019): Thirty-eight-year trends of educational differences in smoking in Finland (pdf)
Savuton Suomi (27.8.2018): Savuttomuus yleistyy – haasteena matalasti koulutettujen tupakointi