Savuttomuus yleistyy – haasteena matalasti koulutettujen tupakointi

Tupakoinnissa on huimia eroja eri koulutusasteen saaneiden välillä. Raskauden aikana tupakoivat ovat useimmiten nuoria ja vähän kouluttautuneita.

”Työikäisillä tupakointi on selvästi yhteydessä matalaan koulutusasteeseen. Tupakointi on merkittävin väestöryhmien välisten terveyserojen aiheuttaja”, kertoo Savuton Suomi 2030 -verkoston puheenjohtaja, professori Kari Reijula.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2017 vähiten kouluttautuneista tupakoi 16 prosenttia, keskitason koulutuksen saaneista 11 prosenttia ja korkeimmin koulutetuista 5 prosenttia.

Myös raskauden aikana tupakoiminen on yhteydessä matalaan koulutusasteeseen ja heikkoon sosioekonomiseen asemaan. Suomessa raskauden aikana tupakoi 14 prosenttia kaikista synnyttäjistä vuonna 2016. Tupakointi raskauden alkuvaiheessa on vähentynyt kaikissa muissa Pohjoismaissa paitsi Suomessa.

”Raskauden aikana tupakoivat ovat useimmiten nuoria ja vähän kouluttautuneita. Raskaudenaikaiseen tupakointiin tulee suhtautua vakavasti.”

Reijulan mukaan tutkimukset osoittavat, että nuorten ja vähän kouluttautuneiden tupakointiin voidaan parhaiten puuttua tupakkatuotteiden verotusta nostamalla. Sen lisäksi tarvitaan nykyistä tehokkaampaa tukea tupakoinnin lopettamiseen. Etenkin tukea tarvitsevat työelämän ulkopuolella olevat, joilla ei ole käytössään työterveyspalveluita.

Savuton Suomi -teemapäivää vietetään 28.8.

Savuton Suomi 2030 -verkostoon kuuluu 19 organisaatiota, jotka edistävät savuttomuutta ja nikotiinittomuutta. Verkoston toiminta käynnistyi kymmenen vuotta sitten. Sen kunniaksi 28.8. vietetään Savuton Suomi -teemapäivää, jolloin verkoston jäsenet kertovat savuttomuuden eteen tekemästään työstä.

Tupakkalain tavoitteen toteutuessa vuonna 2030 alle viisi prosenttia väestöstä käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita päivittäin. Suomen ASH ry:n toiminnanjohtaja Mervi Haran mukaan Savuton Suomi 2030 -verkosto on jo saanut paljon aikaan:

”Kymmenen viime vuoden aikana esimerkiksi ravintoloista on tullut savuttomia ja tupakkatuotteet on poistettu näkyviltä myyntipisteissä. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, sillä vuoteen 2030 on enää 12 vuotta aikaa.”

Kari Reijula pitää erityisen positiivisena kehityksenä nuorten tupakoinnin vähenemistä. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan kymmenen vuotta sitten 14 ̶ 18-vuotiaista nuorista tupakoi 19 prosenttia, viime vuonna enää 7 prosenttia.

Lisätiedot:

Professori Kari Reijula
Savuton Suomi 2030 -verkoston puheenjohtaja
040 5502050
kari.reijula@helsinki.fi

Toiminnanjohtaja Mervi Hara
Suomen ASH ry
mervi.hara@suomenash.fi
050 460 2324