Koulutuserot näkyvät yhä tupakointiluvuissa

Koulutusryhmien välillä on edelleen eroja tupakoinnissa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomessa on myös havaittu, että tupakan myyntipaikkoja on suhteessa asukasmäärään enemmän alueilla, joiden asukkailla on matalampi tulotaso.

Tupakoinnin lopettaminen on yleistynyt. Tupakoiva aikuisväestö polttaa vähemmän savukkeita kuin aiemmin ja tupakoivista päivittäin tupakoivien osuus on pienentynyt. Havaitut muutokset tupakoinnissa ovat kuitenkin pienempiä vähemmän koulutetuilla kuin korkeasti koulutetuilla.

Tupakoinnin lopettaneiden osuus joskus tupakoineista oli vähän koulutetuilla miehillä vuosina 1978–1988 35 prosenttia, kun vuosina 2009–2018 se oli 43 prosenttia. Korkeasti koulutetuille miehille osuudet olivat 41 prosenttia ja 55 prosenttia.

Vastaavat osuudet vähän koulutetuille naisille olivat 30 prosenttia ja 46 prosenttia ja korkeasti koulutetuille naisille 42 prosenttia ja 62 prosenttia.

THL:n erityisasiantuntijan Otto Ruokolaisen mukaan tupakkapoliittiset toimet ovat onnistuneet vähentämään väestön tupakointia.

– Terveyden eriarvoisuuden kaventamisen näkökulmasta on kuitenkin tarpeellista varmistaa, että käytössä on toimia, joilla tavoitetaan vähemmän koulutetut tupakoijat, Ruokolainen huomauttaa.

Myyntipaikkojen vähentäminen tukee tupakoinnin ehkäisyä ja lopettamista

Suomessa on havaittu, että alueen tulotaso on yhteydessä tupakan myyntipaikkojen esiintyvyyteen ja tiheyteen. Tupakan myyntipaikkoja oli enemmän alueilla, joissa asukkaiden tulotaso oli matalampi.

– Tulos kertoo siitä, että tupakka- ja nikotiinituotteiden myynnin luvanvaraisuus ei riitä itsessään ehkäisemään myyntipaikkojen kasautumista. Myyntilupajärjestelmää on kehitettävä, jotta se tukee tupakoinnin ehkäisyä ja lopettamista kaikissa väestöryhmissä, sanoo erityisasiantuntija Hanna Ollila THL:stä.

Lähteet
THL (23.5.2023): Koulutuserot näkyvät edelleen tupakoinnin määrässä – tupakkapoliittisilla toimilla tulisi vaikuttaa tupakan tarjontaan
THL (2023): Tupakan myyntipaikkojen alueelliset ja sosiodemografiset erot (pdf)