”Tutkimus edistää nikotiinittoman Suomen saavuttamista”
Tieteellinen tutkimus auttaa näkemään, millaisia toimia savuttomuuden ja nikotiinittomuuden edistämiseksi kannattaa tehdä, uskoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Hanna Ollila.
Tupakka- ja nikotiinituotteisiin liittyvä tutkimus on painottunut Suomessa epidemiologiseen tutkimukseen. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi tupakointia on tutkittu usein riskitekijänä erilaisille sairauksille. Seurantaa on tehty eri väestöryhmissä, pyrkien tunnistamaan tupakointia ehkäiseviä ja lopettamista lisääviä tekijöitä.
”Suomessa on kerätty kauan laadukkaita väestöä edustavia aineistoja, joista on tehty kansainvälisesti arvostettuja tutkimuksia. Menetelmien osalta kvantitatiivinen tutkimus kysely- ja rekisteriaineistoilla on Suomessa ollut yleisempää kuin laadullinen tutkimus”, Hanna Ollila summaa.
Ollila koordinoi nuorten tutkijoiden verkostoa, joka toimii Savuton Suomi 2030 -verkoston tieteellisen neuvottelukunnan yhteydessä. Ryhmän jäsenten tutkimusteemoja ovat muun muassa nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö, varusmiesten nuuskaaminen, tupakoinnin ja masennuksen yhteys, tupakasta vieroitus, tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön sosioekonomiset erot ja raskausajan tupakointi.
Uusien nikotiinituotteiden tutkiminen on ajankohtaista
Uusien nikotiinituotteiden ja nuuskan käyttö nuorten keskuudessa on Ollilan mukaan ajankohtainen aihe, sillä uusia tuotteita tulee jatkuvasti lisää markkinoille. Ne ovat myös vahvasti läsnä nuorten käyttämissä sosiaalisen median kanavissa.
”Olisi tärkeää tutkia, mikä selittää tuotteiden käyttöä nuorilla ja toisaalta sitä, miten nuoret ymmärtävät ja käsittelevät heihin kohdistuvaa suoraa ja epäsuoraa markkinointia. Tähän tarvitaan laadullista ja käyttäytymistieteellistä tutkimusta. Nuoria pitäisi haastatella, sillä aiheeseen on vaikeaa päästä kiinni kyselylomakkeilla.”
Uudet nikotiinituotteet ovat läsnä nuorten käyttämissä sosiaalisen median kanavissa
Ollilan mielestä tutkimusrahoitusta tarvittaisiin moneenkin kohteeseen enemmän. Esimerkiksi terveystaloustieteelliselle tutkimukselle nikotiinituotteiden käytön yhteiskunnallisista kustannuksista ja vieroituksen kustannusvaikuttavuudesta olisi tarvetta.
”Yhtenä tärkeänä teemana pidän myös tupakkateollisuuden toimien seuraamista. Nuoret tutkijat eivät juurikaan ole siihen Suomessa tarttuneet. Kuitenkin esimerkiksi somemarkkinoinnista ja kestävän kehityksen tai yhteiskuntavastuun nimissä toteutetuista toimista löytyisi varmasti mielenkiintoista aineistoa.”
Vaikutusten arviointi auttaa suuntaamaan resursseja
Ollilan mukaan Suomessa tulisi tehdä myös niin sanottua interventiotutkimusta, jolla tarkoitetaan käytössä olevien mallien tai ohjelmien vaikutusten arviointia.
”Jos esimerkiksi kouluissa käytetään tietyntyyppistä nikotiinituotteiden käytön ehkäisyyn suunniteltua ohjelmaa, interventiotutkimuksessa kerätään tietoja kohderyhmästä, seurataan kehitystä ja lopulta analysoidaan, tapahtuiko jokin muutos nimenomaan käytössä olevan ohjelman ansiosta.”
Vaikutuksia on tärkeää tutkia, jotta tunnistetaan, mikä toimii ja mikä ei
Moni muistaa sydäntautikuolleisuutta vähentäneen Pohjois-Karjala-projektin, jonka keskiössä oli ruokavaliomuutosten ohella tupakoinnin ehkäisy ja lopettaminen. Silti yhä edelleen monen keskeisen kansantaudin hoidon laadun arvioinnissa ei kiinnitetä riittävästi huomiota tupakasta vieroituksen menetelmien ja tulosten seurantaan. Kyse ei siis ole aina akateemisesta tutkimuksesta vaan konkreettisesta avusta käytännön työhön.
”Vaikutuksia on tärkeää tutkia, jotta tunnistetaan, mikä toimii ja mikä ei. Silloin myös resursseja osataan käyttää paremmin. ”
Tutkimus antaa perusteet päätöksenteolle
Ideaalitilanteessa tutkimus antaa suuntaa myös tupakkapolitiikalle. Ollilan mukaan etenkin Suomessa tehty tutkimus puhuttelee päättäjiä.
”Kansainvälisen tutkimusnäytön seuranta on tärkeää, mutta sen soveltuvuutta Suomeen joudutaan aina arvioimaan. Kansainvälisillä vertailuilla voidaan kuitenkin myös havainnollistaa esimerkiksi eroja maiden välillä ja tunnistaa trendejä tai ilmiöitä.”
Suomi voisi tutkimuksen avulla omalta osaltaan jopa edistää kansainvälisen tupakkapuitesopimuksen toimeenpanoa.
”Suomi on usein ollut edelläkävijämaa tupakkapoliittisissa toimissa. Jos panostaisimme enemmän toimeenpanon ja vaikutusten arviointiin muutosten yhteydessä, se voisi edesauttaa tehokkaiden toimien leviämistä myös muihin maihin.”
Suomi on usein ollut edelläkävijämaa tupakkapoliittisissa toimissa
Ollilan mukaan tupakkapoliittisten päätösten pitäisi perustua mahdollisimman pitkälti tutkittuun näyttöön. Haasteena tutkimustiedon hyödyntämisessä ovat tupakka- ja nikotiinituotteisiin liittyvät kaupalliset intressit.
”Tutkimustietoa tuotetaan myös tarkoituksellisesti siten, että se tukee kaupallisia intressejä. Sitä voi olla vaikeaa erottaa puolueettomasta tutkimustiedosta. Mikäli kotimaista riippumatonta tutkimusta ei resursoida riittävästi, vaarana on tupakkateollisuuden rahoittaman tutkimuksen näkyvyyden kasvu. Tupakkateollisuus on onnistunut rahoittamaan tutkimusta myös Suomessa, viimeksi kuumennettavista tupakkatuotteista.”
