”Nuorten tupakoinnin väheneminen on monen lakimuutoksen ja aktiivisen toiminnan summa”

Nuorten tupakointi on vähentynyt huimasti kahden viime vuosikymmenen aikana. Professori Arja Rimpelän mukaan hyvä kehitys on seurausta Suomen kokonaisvaltaisesta tupakoinnin ehkäisypolitiikasta. Hän uskoo, että myös savuton Suomi on mahdollista saavuttaa pienten askelten politiikalla.

Arja Rimpelä toimii kansanterveystieteen professorina Tampereen yliopistossa ja on johtanut Nuorten terveystapatutkimusta lähes 30 vuotta. Viimeisin terveystapatutkimus on vuodelta 2019. Sen mukaan suomalaisista 14–18-vuotiaista nuorista tupakoi päivittäin seitsemän prosenttia, kun taas vuosituhannen alussa vastaava luku oli 25 prosenttia.

”Nuorten tupakointi alkoi 1990-luvun alussa lisääntyä, vaikka sen oli jo ajateltu olevan menneen talven lumia. Onneksi meillä oli tutkimustuloksia, jotka avasivat silmät ja käänsivät suunnan. Tupakoinnin ehkäisypolitiikalle sekä vanhempien, koulujen, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden aktiviteetille täytyy antaa tunnustusta”, Rimpelä toteaa.

Nuorten tupakointikokeilut tapahtuvat aiempaa vanhemmalla iällä

Rimpelän mukaan on merkillepantavaa, että myös nuorten tupakointikokeilut tapahtuvat nykyään aiempaa vanhemmalla iällä, yleensä 13–17-vuoden iässä. Vuosituhannen taitteessa 12-vuotiaista pojista 30 prosenttia ja tytöistä yli 20 prosenttia oli kokeillut tupakointia, kun taas vuonna 2019 vastaava luku oli pojilla kolme prosenttia ja tytöillä prosentti.

Saatavuuden rajoittaminen vaikeuttaa hankintaa

Tupakan ostoikärajan nosto 20 vuoteen olisi Rimpelän mukaan yksi keino, jolla tupakan saatavuutta voisi edelleen rajoittaa, ja joka siten osaltaan ehkäisisi nuorten tupakointia.

”On näyttöä siitä, että nuoret käyttävät tupakka- ja nikotiinituotteiden hankinnassa myös niin sanottuja sosiaalisia lähteitä. Vanhemmat kaverit ja tupakoivat aikuiset, jopa vanhemmat, välittävät tupakkaa nuoremmille. Ostoikärajan nosto 20 vuoteen vaikeuttaisi sosiaalisten lähteiden käyttöä.”

Rimpelä katsoo, että tupakkalain toistuvat kiristykset ovat luoneet erinomaiset edellytykset nuorten tupakoinnin vähenemiselle ja väestön asenteiden muuttumiselle tupakoinnin vastaisiksi. Asenteiden muuttuminen puolestaan on tukenut omalta osaltaan nuorten tupakoinnin vähenemistä.

Tupakan ostoikärajan nosto ehkäisisi osaltaan nuorten tupakointia

Esimerkkejä lain muutoksista ovat tupakan ostoikärajan nosto 16 vuodesta 18 vuoteen, koulujen tupakointikielto, tupakan esilläpitokielto myyntipisteissä ja myyntirajoitusten tarkentaminen siten, että kaikilta ilmeisesti alle 30-vuotiailta tulee tarkistaa ikä tupakka- ja nikotiinituotteita ostettaessa. Myös ravintolatupakoinnin kieltäminen on vaikuttanut nuoriin välillisesti. Vanhempien tupakoinnin väheneminen puolestaan on vaikuttanut suoraan mallioppimisen, kotien savuttomuuden ja asenteiden kautta. Mikään keino ei kuitenkaan yksinään ole riittävä, vaan kyse on kokonaisuudesta.

”Yhteiskunta on kääntynyt tupakoinnin vastaiseksi. Suomessa näkee nykyisin vain harvoin esimerkiksi tupakointikieltokylttejä, sillä tupakoimattomuus on normi, jota ei erikseen tarvitse mainita.”

Nuuskan käyttöön puututtava

Rimpelän mukaan on hyvä, ettei Suomen tupakkalaki koske ainoastaan savukkeita, vaan kaikkia tupakka- ja nikotiinituotteita. Nuuskan osalta valvontaa tulisi kuitenkin parantaa ja tuontirajoituksia kiristää.

”Suomessa on tahoja, jotka erityisesti vastustavat nuuskan tuontirajoitusten kiristämistä. Myös nuuskan laillistamista lobataan, mutta tämä on jo ajatuksena mahdoton, sillä laillistus pitäisi tehdä koko EU:ssa.”

Nuuskan laillistaminen ei lopettaisi laitonta välittämistä

Rimpelä ei usko, että nuuskan laillistamisella voitaisiin rajoittaa nuorten nuuskan käyttöä, vaikka laillistuksen myötä ikärajan valvontaa tehtäisiin myyntipisteissä. Laiton myynti jatkuisi laillisen myynnin rinnalla.

”Nuuskan välittäminen nuorille esimerkiksi netissä ei loppuisi, vaikka nuuska laillistettaisiin.”

Koulutusryhmien väliset erot huomioitava

Rimpelä uskoo, että savuton ja nikotiiniton Suomi on mahdollista saavuttaa useilla oikeanlaisilla lakimuutoksilla ja asenteiden laajemmalla muuttumisella.

”Esimerkiksi Yhdysvalloissa on keskusteltu hyvinkin radikaaleista ratkaisuista, kuten tupakan myynnin lopettamisesta. Suomessa luotetaan pieniin askeliin. Jo nyt on väestöryhmiä, joissa tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on lähellä tupakkalain tavoitetta enintään viidestä prosentista.”

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on selvästi yleisempää matalasti kuin korkeasti koulutetuilla. Myös nuorten kohdalla ero ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välillä on suuri. Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn mukaan ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tupakoi päivittäin 18 prosenttia, kun lukioissa vastaava luku on kaksi prosenttia.

Ammattioppilaitoksissa tarvitaan nikotiinista vieroitusta

”Uskon, että asenneilmapiiri tulee pikkuhiljaa muuttumaan myös ammattioppilaitoksissa. Haasteena on, että tupakoinnin valvonta on hankalampaa, koska niin moni polttaa ja myös opettajissa on tupakoivia enemmän kuin lukioissa. Opettajien tulisi itse toimia esimerkkinä ja nikotiinista vieroitusta tarvittaisiin myös ammattioppilaitoksissa.”