”Tupakointi ei ole vain yksilön oma asia”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija Otto Ruokolainen toivoo tehokkaampaa tupakoinnin lopettamisen tukea yhä useampien saataville.
” Viime aikoina THL:ssä on tutkittu esimerkiksi suomalaisten tupakkapoliittisia mielipiteitä. Väestö suhtautuu myönteisesti tiukkaan tupakkapolitiikkaan ja tupakoinnin rajoittamiseen”, Otto Ruokolainen sanoo.
Tupakoinnin lopettamisen tukeen sen sijaan suhtaudutaan kielteisemmin. Ruokolaisen mukaan usein ajatellaan, että tupakointi on yksilön oma asia, ja siitä pitäisi itse päästä eroon, kun sen kerran on itse aloittanutkin. Hän lisää, että suurin osa tupakoivista on kuitenkin aloittanut polttamisen alle 20-vuotiaana. Voi siis kysyä, missä määrin tupakointi oikeastaan on oma valinta.
”Tupakointiin liittyy voimakas riippuvuus ja tupakoivat haluavat lopettaa. Tupakointi ei ole vain yksilön oma asia. Tarvitsemme yhteiskunnallisia toimia, jotta tupakoimattomatkin saataisiin sille kannalle, että tupakoivia pitää auttaa.”
Tupakointi puheeksi terveydenhuollossa
Ruokolaisen työ on savuttomuuden edistämiseen liittyvää asiantuntijatyötä – kuten sidosryhmäyhteistyötä järjestöjen, valtionhallinnon ja median kanssa. Noin puolet työstä on tutkimuksen tekemistä.
Tällä hetkellä Ruokolainen tutkii tupakointiin liittyvistä sosioekonomisista eroista. Hän kertoo, että kaikissa länsimaissa matalasti koulutetut tupakoivat enemmän kuin korkeasti koulutetut.
Kaikissa länsimaissa matalasti koulutetut tupakoivat enemmän kuin korkeasti koulutetut.
Sosioekonomiset erot ovat haaste. Ruokolainen selvittää, että tupakoinnin lopettamisen tukitoimet eivät välttämättä tavoita matalasti koulutettuja tai huonossa sosioekonomisessa asemassa olevia, joilla ei esimerkiksi ole pääsyä työterveyshuoltoon.
”Olisikin hyvä, jos kaikessa terveydenhuollossa kysyttäisiin aktiivisemmin tupakoinnista ja halusta lopettaa. Tällä tavoin eri väestöryhmät tavoitettaisiin laajasti. ”
Lopettamisen tuki huomioitava sote-uudistuksessa
Savuton Suomi 2030 -verkoston tavoite toteutuu, jos alle 5 prosenttia väestöstä käyttää tupakka- ja nikotiinituotteita vuonna 2030. Ruokolaisen mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää erityisesti tupakoinnin lopettamisen tuen parantamista. Tuki on saatava kaikkien ulottuville tasapuolisesti.
”Olisi tärkeää, että lopettamisen tuki pysyisi mukana Sote-muutoksessa ja että myös pienillä paikkakunnilla olisi yhtäläinen mahdollisuus tukeen.”
Myös nuorten tupakoinnin ennaltaehkäisy on Ruokolaisen mukaan tärkeää, mutta nopeita tuloksia saadaan nimenomaan tehostamalla lopettamisen tukea. Ruokolainen kertoo, että terveydenhuollossa on kyllä tarjolla tukikeinoja, mutta ihmiset eivät aina lähde niihin aktiivisesti mukaan.
”Tukikeinoista tiedottamista pitäisi terveydenhuollossa parantaa ja ihmisiä motivoida, jotta he ottaisivat palveluita vastaan. Toivoisin, että sote-uudistus toisi myös tähän asiaan parannuksen.”
Tupakka on laaja aihe
Ruokolainen on opiskellut pääaineenaan sosiologiaa Helsingin yliopistossa ja on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hän tarkasteli muun muassa tupakointia gradussaan ja päätyi THL:ään harjoittelupaikan kautta.
Mikä Ruokolaista tupakkaan liittyvässä tutkimustyössä motivoi?
Tupakkayhtiöiden toiminnassa on valtavia epäkohtia.
”Se, että tupakka liittyy laajasti erilaisiin yhteiskunnallisiin tekijöihin ja ihmisten terveyskäyttäytymiseen. Lisäksi uudella tiedolla on myös itseisarvoa.”
Kansanterveyden edistämisen lisäksi Ruokolainen haluaa toimia epäeettisiä tupakkayhtiöitä vastaan. Hän näkee tupakkayhtiöiden toiminnassa vakavia epäkohtia.
”Tupakkayhtiöt tekevät tuotetta, joka oikein käytettynä tappaa 50 prosenttia käyttäjistään. Länsimaiden markkinoille ne kehittävät niin sanottuja vähemmän haitallisia tuotteita, mutta markkinoivat samalla tupakkaa kehitysmaihin.”
