”Savuttomuus on tärkeää erityisesti hengityssairaille”
SAVUTTOMUUDEN ASIALLA 17.6.2019
Paula Hellemaa Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta korostaa, että savuttomuus on kaikkien etu. Herkimmin tupakansavuun kuitenkin reagoivat allergioista ja astmasta kärsivät. Moni heistä joutuu yhä altistumaan savulle tahtomattaan.
Allergia-, Iho- ja Astmaliiton järjestöpalveluiden johtaja Paula Hellemaa pitää savuttomuuden edistämistä ja järjestötyötä sydämen asioina.
”Savuttomat elinympäristöt ovat kiistatta hyväksi kaikille, mutta erityisesti allergiaa, astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaville”, Hellemaa sanoo.
Hänen mielestään savuttomuuden edistäminen on myös verkostotyötä parhaimmillaan: tavoite savuttomasta ja nikotiinittomasta Suomesta ei toteudu ilman verkostoa.
”Tavoite on todella monitahoinen. Siihen liittyy lainsäädäntö, mutta toisaalta yksilö. Tarvitsemme kaikki toimenpiteet, joita tavoitteen saavuttamiseksi on esitetty. Löysää ei voi antaa.”
Tupakointi pahentaa astmaa ja allergioita
Hellemaan mukaan ei ole olemassa yhtäkään syytä olla edistämättä savuttomuutta. Tupakointi on allergian, astman tai keuhkoahtaumataudin kannalta keskeisin asia, johon voi itse vaikuttaa.
”Tupakoija sairastuu astmaan useammin kuin tupakoimaton, ja tupakointi heikentää astmalääkityksen tehoa. Monelle tupakoijalle kehittyy astman lisäksi keuhkoahtaumatauti. Sen kurja piirre on, että sairauden aiheuttamat muutokset keuhkoissa ovat palautumattomia, toisin kuin astmassa.”
Tupakointi heikentää astmalääkityksen tehoa.
Hellemaa selvittää, että tupakan häkä sitoutuu veren hemoglobiiniin hanakammin kuin happi. Sen vuoksi tupakointi vaikuttaa hapenottokykyyn ja meno voi tuntua arjessa raskaalta. Lisäksi tupakointi vaikeuttaa hengitysteiden tulehdusten paranemista. Tupakoidessa limaneritys lisääntyy, puolustussolujen toiminta häiriintyy ja hengityksen mukana kulkeutuvat allergeenit, pienhiukkaset ja ilmansaasteet tunkeutuvat hengitysteistä̈ immuunijärjestelmään.
”Tupakoinnin lopettaminen on paras teko oman allergiaterveyden vahvistamisessa.”
Hengityssairaat herkkiä passiiviselle tupakoinnille
Kyse ei silti ole pelkästään omasta savuttomuudesta, sillä myös savuttomilla ympäristöillä ja läheisten tupakoinnilla on suuri vaikutus. Allergiaa ja astmaa sairastavat ovat erittäin herkkiä̈ tupakansavulle ja valtaosa heistä saa oireita passiivisesta tupakoinnista.
”Jo naapurin parvekkeelta leijaileva tupakansavu voi aiheuttaa astmakohtauksen. Jos ympäristön savu vähenee, astmaoireetkin lievittyvät.”
Miten hyvin allergiat ja hengityssairaudet sitten on nostettu esille savuttomuuden edistämisessä?
Hellemaa kiittelee, että savuttomuus oli hyvin esillä Kansallisessa allergiaohjelmassa vuosina 2008-2018. Silti harmillisen moni allergiaa ja astmaa sairastavista tupakoi yhä. Toisaalta moni heistä joutuu edelleen altistumaan tupakansavulle tahtomattaan.
Naapurin parvekkeelta kulkeutuva tupakansavu voi laukaista astmakohtauksen.
”Mielestäni tätä ei voi kylliksi korostaa, koska juuri allergiaa ja astmaa sairastavat ovat niitä, jotka ensimmäisenä reagoivat tupakansavuun. Kansallinen allergiaohjelma loppui, mutta asia ei muutu. Toivon, että aihe pysyy yhä pinnalla.”
Nikotiiniriippuvaisille parempaa tukea
Hellemaa toteaa, että tupakointiin liittyvä nikotiiniriippuvuus ei ole pelkkä elämäntapakysymys.
”Nikotiiniriippuvuus on krooninen sairaus, joka pitää hoitaa. Moni tupakoiva on joskus yrittänyt lopettaa, mutta omin avuin tupakoinnista pääsee eroon melko harva.”
Hellemaan mielestä asiantuntijoiden antamaan vieroitutukseen olisikin syytä panostaa. Tukea tulisi olla monipuolisesti ja riittävästi saatavilla, jolloin myös mahdollisuudet savuttomaan elämään olisivat paremmat.
Tupakointi olisi myös otettava reilusti puheeksi terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa ja sairaalassa.
”Ketään ei saa jättää riippuvuuden kanssa yksin. Terveydenhuollossa on otettava lopettamisen tueksi hoitosuosituksen mukaiset toimenpiteet käyttöön. Onnistumisprosentti kasvaa taatusti!”
