”Nikotiinista vieroituksen on oltava osa sairauksien hoitoa”
Yleislääketieteen erikoislääkäri ja psykoterapeutti Outi Seppälän mukaan ihmiset tarvitsevat nikotiinista irtautumiseen oikeaa tietoa, kannustusta ja kokemusten jakamista – myös osana sairauksien hoitoa.
Outi Seppälä on terveyskeskuslääkärinä työskennellessään kohdannut nikotiiniriippuvaisia yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Hän on myös toiminut tukilääkärinä Helsingin tupakkaklinikalla ja ollut mukana klinikan tukiryhmissä.
Seppälä korostaa, että tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä on ennaltaehkäistävä, ja vieroituksen tulee olla luonteva osa sairauksien hoitoa.
”Jos diabeetikko polttaa askin päivässä, sillä on paljon enemmän haittavaikutusta kuin hiukan huonommalla sokeritasapainolla. Tupakointi lisää voimakkaasti verisuonitauteja, esimerkiksi alaraajojen verenkiertovajetta, ja siksi diabeteskomplikaatioiden ehkäisyssä tupakoinnin lopettaminen on keskeistä. Kallis leikkaushoitokin menee usein hukkaan, jos ihminen jatkaa tupakointia.”
Tieto potilaan tupakoinnista tärkeää hoidossa
Seppälä toteaa, että tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä pitäisi myös olla tieto potilaan sairaskertomuksessa, jotta se osattaisiin huomioida hoidon tarpeen arvioinnissa.
”Jos on tiedossa, että esimerkiksi diabeetikko tupakoi, pitäisi käynnille varata enemmän aikaa, jotta tupakoinnista ehdittäisiin puhua.”
Toivoisin, että potilas voisi täyttää OmaKantaan terveystottumuksensa
Terveydenhuollossa aikaa on rajatusti eikä kovin laaja-alaisia kyselyitä ole mahdollista toteuttaa.
”Siksi toivoisin, että ihminen voisi itse täyttää OmaKantaan ajantasaiset terveystottumuksensa ja vointihavaintonsa ennen yhteydenottoja ja reseptien uusimispyyntöjä siten, että ne näkyvät ammattilaisille. Tämä parantaisi terveysriskeihin ajoissa puuttumisen mahdollisuuksia.”
Kannustusta ja ohjeita lääkäriltä
Seppälä kertoo, etteivät ihmiset yleensä loukkaannu, kun heiltä kysyy tupakoinnista.
”Koska tupakointi aiheuttaa niin monia vaivoja ja terveysriskejä, on lääkärin helppoa ottaa tupakka puheeksi vastaanotolla, kun kysymisen voi aina kytkeä vaivaan, jonka vuoksi potilas vastaanotolle tuli. Onhan lääkärin tehtävä potilaidenkin mielestä nimenomaan selvittää, mikä vaivat aiheuttaa.”
Tupakoijat tekevät yleensä kolmesta neljään tupakkalakkoa ennen varsinaista lopettamista. Lakot opettavat Seppälän mukaan potilasta huomaamaan, että eläminen ilman tupakkaa onnistuu. Useimmiten potilas myös huomaa lakon aikana hyödyt, kuten paremman voinnin ja rahansäästön.
”Riippuvuussairauksissa paraneminen kulkee repsahdusten kautta. Siksi ammattilaisten pitäisikin suhtautua takapakkeihin kannustavasti, etteivät potilaat suotta masentuisi ja jättäisi lopettamisen projektiaan kesken.”
Ihmiset kuvittelevat usein tietävänsä kaiken tupakoinnin lopettamisesta
Kannustuksen lisäksi on tärkeää tarjota oikeaa tietoa. Seppälä on havainnut, että ihmiset kuvittelevat usein tietävänsä kaiken tupakoinnin lopettamisesta, vaikka eivät oikeasti tiedä tarpeeksi esimerkiksi nikotiinikorvaushoitojen käyttämisestä. On tyypillistä, että nikotiinipurukumin käyttöohjetta ei lueta, jolloin tuotetta käytetään kuten tavallista purukumia. Tästä seuraa usein huono olo eikä hyötyjä saa irti.
Seppälän mielestä lääkärin kannattaa myös muistuttaa, että kyseessä on fyysinen riippuvuus, joka voi olla voimakas ja vieroitusoireet vaikeuttavat lopettamista. Siksi korvaushoitoja on viisasta hyödyntää, ja tarvittaessa muitakin lääkkeitä, koska ne parantavat vieroitustuloksia.
”Ihmisillä on usein aika julma suhtautuminen paheisiinsa. Ajatellaan, että lopettaminen on vain itsestä kiinni, ja apukeinojen hyödyntäminen olisi heikkoutta.”
Terveysasemille tarvitaan tupakkavieroitushoitajia
Seppälän mukaan riippuvuussairauksiin suhtautuminen on vuosikymmen saatossa muuttunut kannustavammaksi, nikotiinikorvaushoidot ovat kehittyneet ja vieroituslääkitys on aktiivisemmassa käytössä. Hyvinvointialueiden kannattaisi kuitenkin nimetä jokaiselle terveysasemalle tupakkavieroitushoitaja.
”Vieroitushoitaja toimisi muille konsulttina ja auttaisi pitämään asiaa esillä. Joillain terveysasemilla tällainen hoitaja on jo, mutta ei kaikilla. Esimerkiksi diabeteshoitaja voisi toimia myös vieroitushoitajana, sillä diabeetikoille tupakoimattomuus on erityisen tärkeää.”
Myös vieroitusryhmille on tarvetta, sillä ammattilaiset eivät pysty tarjoamaan vertaistukea.
”Kaikkien kansansairauksien hoidossa pitäisi enemmän hyödyntää ryhmiä”, Seppälä toteaa.
Outi Seppälä jää eläkkeelle terveyskeskuslääkärin tehtävästään 1.2.2024
