”Neuvoloilla tärkein rooli raskaudenaikaisen tupakoinnin vähentämisessä”
Raskaana olevan äidin tupakointi vahingoittaa sikiötä monella tapaa – ja haitat voivat ulottua jopa sukupolvien yli. Neuvoloiden tupakkavieroitukseen kannattaa panostaa, uskoo lääketieteen tohtori Mikael Ekblad.
Savuton Suomi 2030 -verkoston tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikael Ekblad on tutkinut raskaudenaikaisen tupakoinnin vaikutuksia muun muassa väitöskirjassaan.
Ekbladin mukaan tietoisuus raskaudenaikaisen tupakoinnin riskeistä heräsi 1960-luvulla, mutta yleistyi vasta 1980-luvulla. Nykyään tiedetään, että raskaudenaikainen tupakointi lisää lapsen riskiä ennenaikaiseen syntymään, pienipainoisuuteen, kohtukuolemaan ja kätkytkuolemaan. Lisäksi yhteys astmaan, hengitystieinfektioihin ja koliikkiin on tiedossa.
”Omassa tutkimuksessani todettiin, että äidin tupakointi vaikuttaa myös lapsen aivojen kehitykseen ja lisää psyykkisten häiriöiden, kuten ADHD:n riskiä”, Ekblad kertoo.
Tupakoinnin haitat voivat ulottua isoäidiltä lapsenlapselle
Tuorein havainto on, että odottavan äidin tupakointiin liittyy niin sanottuja epigeneettisiä muutoksia. Tällä tarkoitetaan geenien säätelyn mekanismeja, jotka saattavat periytyä seuraaville sukupolville saakka.
”Tupakoinnilla on todettu olevan kauaskantoisia vaikutuksia. Isoäidin raskaudenaikainen tupakointi lisää lapsenlapsen astmariskiä riippumatta äidin tupakoinnista.”
Yhä useampi lopettaa tupakoinnin raskausaikana
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen perinataalitilastosta (2019) ilmenee, että noin 11 prosenttia odottajista tupakoi raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Noin 5 prosenttia tupakoi läpi koko raskauden.
Tupakoinnin lopettaminen raskauden aikana on kuitenkin selvästi yleisempää kuin pari vuosikymmentä sitten.
”2000-luvun alussa vain joka kymmenes tupakoivista odottajista lopetti raskauden aikana, mutta nykyään vastaava luku on yli puolet. Heistäkin suurin osa lopettaa ilman korvaushoitoa.”
Hyvällä neuvolatyöllä on ollut vaikutusta raskaudenaikaisen tupakoinnin vähenemiseen.
Ekbladin mukaan nikotiinikorvaushoitoa voi harkiten käyttää raskauden aikana, mikäli äiti on voimakkaasti riippuvainen, eikä muuten onnistu lopettamaan. Korvaushoidon suositteleminen raskaana oleville tupakoijille ei silti saisi olla rutiini, sillä nikotiinilla on itsessään haitallisia vaikutuksia sikiöön.
”Nikotiinikorvaushoidon hyvä puoli on, että nikotiinin määrää pystytään kontrolloimaan. Tavoitteena tulee olla annostuksen asteittainen vähentäminen ja käytön loppuminen.”
Häkämittareille vihreää valoa
Ekblad uskoo, että hyvällä neuvolatyöllä on ollut vaikutusta raskaudenaikaisen tupakoinnin vähenemiseen.
”Äitiysneuvola mahdollistaa kontaktin saamisen kaikkiin synnyttäjiin, jolloin tupakoinnin haitat voi ottaa aktiivisesti puheeksi.”
Haasteitakin on, ja ne liittyvät Ekbladin mukaan kiireeseen ja puutteelliseen vieroitusosaamisen. Erityisen tärkeää olisi kouluttaa lisää neuvoloiden terveydenhoitajia tupakasta vieroitukseen, mutta myös häkämittareiden käyttö voisi helpottaa tupakoinnin puheeksi ottamista.
Häkämittarit helpottaisivat tupakoinnista puhumista
”Häkämittari on objektiivinen mittari, jossa kohonneet arvot näkyvät heti. Jos neuvoloiden rutiinina olisi puhalluttaa kaikki äidit, tupakointi olisi luontevaa ottaa puheeksi.”
Lisää aikaa vieroitukseen
Ekbladin mielestä ensimmäiselle neuvolakerralle olisi hyödyllistä varata 15 minuuttia lisäaikaa tupakoinnista keskustelemiseen, ja myös puolison tupakoinnista tulisi kysyä. Vaihtoehtoisesti tupakoiville äideille ja heidän puolisoilleen pitäisi varata yksi ylimääräinen neuvolakäynti.
”Raskaana olevat äidit ovat yleensä hyvin motivoituneita pitämään huolta terveydestään, joten raskaus on otollista aikaa lopettaa tupakointi. Onnistumisen todennäköisyyttä lisää, jos tupakoivat puolisot saadaan mukaan talkoisiin ja tukemaan äitiä.”
Osa äideistä aloittaa tupakoinnin uudelleen
Jotkut äidit kuitenkin aloittavat tupakoinnin uudelleen parin vuoden sisällä synnytyksestä.
”Pikkulapsiaika voi olla kuormittavaa, ja osa äideistä alkaa käydä tupakalla saadakseen omaa aikaa. Tupakoinnista tulisikin puhua vielä lastenneuvolan puolella, jotta savuttomuudesta tulisi pysyvää.”
