”Geenit vaikuttavat nikotiiniriippuvuuteen”

SAVUTTOMUUDEN ASIALLA 19.10.2020

Miksi tupakoinnin lopettaminen on toisille vaikeaa ja tosille helppoa? Professori Jaakko Kaprion mukaan geeneillä on osuutta asiaan, mutta yhteiskunnan vaikutus ihmisten tupakointiin on silti suuri.

Jaakko Kaprio toimii Helsingin yliopistossa geneettisen epidemiologian professorina. Hän on myös Savuton Suomi 2030 -verkoston tieteellisen neuvottelukunnan jäsen.

Kaprio on tutkinut nikotiiniriippuvuuden genetiikkaa 1980-luvulta asti. Hän toteaa, että nikotiiniriippuvuudessa on taustalla geneettisiä tekijöitä, mutta ei ole yhdentekevää, miten yhteiskunta suhtautuu tupakointiin.

Tupakointi kasaantuu perhepiireittäin.

”Kun yhteiskunta oli kovin myötämielinen tupakoinnille, moni poltti, vaikka ei ollut pahasti nikotiiniriippuvainen. Ajan kuluessa ilmapiiri muuttui ja moni lopetti. Silti aina on ollut ihmisiä, joille lopettaminen on hyvin vaikeaa. He myös polttavat enemmän, joten heillä on enemmän tupakkasairauksia.”

Kaprion mukaan geenit määräävät riippuvuudesta arviolta 40–60 prosenttia.

”Kaksostutkimuksissa on osoitettu 1980-luvulta lähtien, että tupakointi kasaantuu perhepiireittäin ja on osittain geneettistä. Toisaalta sosiaalinen perimä vaikuttaa – lapset oppivat vanhemmiltaan tupakointitapoja.”

Taustalla nikotiiniaineenvaihdunta

Nikotiiniriippuvuuden voimakkuuteen vaikuttavaa genetiikkaa on tutkittu kymmenen viime vuoden aikana sekä eläin- että ihmiskokeilla.

”Erityisesti nikotiinin metaboliseen nopeuteen liittyviä geenejä on tutkittu viime vuosina intensiivisesti. Nikotiinin metabolisella nopeudella tarkoitetaan nikotiiniaineenvaihduntaa eli sitä, miten nopeasti nikotiini poistuu elimistöstä.”

Aina on ollut ihmisiä, joille lopettaminen on vaikeaa.

Tänä vuonna Kaprion tutkimusryhmä tunnisti cyp2a6-geenissä olevia geenimerkkejä, jotka selittävät arviolta 40 prosenttia nikotiinin metabolisesta nopeudesta.

Kaprio selvittää, että joillain tupakoijilla nikotiiniaineenvaihdunta on nopeampi kuin toisilla. Mitä nopeammin nikotiini poistuu elimistöstä, sitä enemmän nikotiinia on saatava. Riippuvuus kehittyy voimakkaammaksi ja lopettaminen on vaikeampaa. Jos nikotiini poistuu elimistöstä hitaasti, ihminen polttaa vähemmän ja savukkeista luopuminen on helpompaa.

Aivoissa on geneettisiä eroja

Myös aivojen palkitsemisjärjestelmällä ja siihen liittyvällä genetiikalla on vaikutusta nikotiiniriippuvuuteen.

Kaprio kertoo, että nikotiini sitoutuu aivoissa nikotiinireseptoreihin, jotka liittyvät keskeisesti aivojen palkitsemisjärjestelmään.

”Nikotiini kaappaa reseptoreita ja ajaa ne ikään kuin ylikierroksille. Silloin aivot sopeutuvat nikotiiniin ja alkavat vaatia sitä yhä enemmän.”

Lopulta riippuvuudesta kärsivä ihminen tarvitsee nikotiinia välttääkseen pahan olon. Mitä voimakkaampi riippuvuus, sitä pahemmat vieroitusoireet.

Jopa laakamato halusi lisää nikotiinia.

”Nyt on havaittu, että tässä reseptoritoiminnan muuntumisessa ihmisillä on perinnöllisiä eroja. Se selittää osittain, miksi jotkut haluavat nikotiinia enemmän kuin toiset. Tutkimus tästä aiheesta on kuitenkin vielä kesken.”

Kaprio kertoo, että reseptoritoimintaan liittyvä geenimuunnos aiheutettiin laboratoriossa muun muassa hiirille, jolloin ne innostuivat juomaan nikotiinivettä paljon aiempaa enemmän.

”Jopa laakamato siirtyi korkeampiin nikotiinipitoisuuksiin geneettisen muunnoksen seurauksena.”

Savuton Suomi riippuu poliittisesta tahdosta

Tieto nikotiinin vaikutuksista aivoihin avaa Kaprion mukaan mahdollisuuksia yhä parempien vieroituslääkkeiden ja -hoitojen kehittämiseen. Savuttoman ja nikotiinittoman Suomen saavuttaminen vaatii kuitenkin poliittista tahtoa.

Tupakkayhtiöille on mahdollista asettaa vaatimuksia.

”Tupakkayhtiöille on mahdollista asettaa vaatimuksia. Voimme velvoittaa, että tuotteista tehdään haitattomia tai ne poistetaan markkinoilta. Aikoinaan vastaava vaatimus annettiin esimerkiksi asbestille ja lyijyä sisältävälle bensiinille.”

Myös vieroitusta tulisi olla paremmin saatavilla.

”Kaikissa sote-keskuksissa pitäisi olla riippuvuuskeskus, joka hoitaisi myös tupakasta vieroitusta. Keskukset tukisivat alueillaan perusterveydenhuollon vieroitustyötä. Niitä pitäisi myös palkita, jos ne onnistuisivat vähentämään tupakointia. ”