”Armeijassa nuuska on kuin lohturuoka”

SAVUTTOMUUDEN ASIALLA 23.9.2019

Nuuskan käyttö lisääntyy myös armeijassa. Moni varusmies pitää armeijaa paikkana, jossa nuuskaa tarvitaan siinä, missä energiajuomia tai lohturuokaa, kertoo Anelma Lammi Filha ry:stä.

Anelma Lammi toimii projektivastaavana Filha ry:n ja Puolustusvoimien Irti nuuskasta -hankkeessa, jossa varusmiehille tarjotaan tukea ja motivaatiota nuuskan käytön lopettamiseen. Hanketta toteutetaan kahdessa varuskunnassa, Kaartin Jääkärirykmentissä Santahaminassa ja Panssariprikaatissa Parolassa.

Lammi selvittää, että vielä muutama vuosi sitten tupakointi ja nuuskan käyttö olivat varusmiesten keskuudessa suurin piirtein tasoissa. Nyt nuuska on syrjäyttämässä tupakoinnin. Lammi arvioi, että jopa 40 prosenttia varusmiehistä käyttää nuuskaa joko satunnaisesti tai päivittäin, mutta tupakoivia on enää noin 10 prosenttia.

Arviolta jopa 40 prosenttia varusmiehistä käyttää nuuskaa.

”Jotkut ovat armeijassa vaihtaneet tupakan nuuskaan ja toiset käyttävät molempia. On myös niitä, jotka eivät ennen armeijaa käyttäneet nuuskaa tai tupakoineet, vaan aloittivat vasta palveluksen aikana. ”

Nuuskan käyttö on armeijassa helppoa

Lammi kertoo näkevänsä nuuskaa varusmiesten huulessa ja kuulevansa armeijan henkilökunnalta nuuskapusseihin liittyvistä siivousongelmista.

”Varusmiehet kertovat käyttävänsä nuuskaa. He, jotka eivät käytä, hämmästelevät sitä, kuinka moni käyttää. Osa sanoo nuuskaavansa armeijassa ja tupakoivansa lomilla. ”

Lammin mukaan moni varusmies perustelee nuuskan käyttöään nimenomaan armeijalla. Hän arvelee, että nuuska kuuluu samaan pakettiin energiajuomien ja lohturuoan kanssa. ”Mä lopetan sitten armeijan jälkeen”, on tyypillinen ajatus.

”Moni kokee, että nuuska lohduttaa ja virkistää, ja ettei nikotiiniriippuvuudesta voi armeijassa päästä eroon. Useimmat käyttävät kaikkein vahvinta saatavilla olevaa nuuskaa. Olen tavannut myös varusmiehiä, jotka lopettivat nuuskaamisen kaksi viikkoa ennen kotiutumista – ikään kuin laskeutuakseen siviiliin.”

Nuuskan käyttö onkin armeijassa valitettavan helppoa, sillä sitä ei pystytä kontrolloimaan kuten tupakointia. Palveluksessa esimerkiksi oppitunneilla ei voi polttaa tupakkaa, mutta nuuskaa voi käyttää salassa sivullisilta.

”Yhteiskunta on nuuskahaasteen edessä. Meidän pitää pohtia, miten siihen suhtaudutaan ja miten sitä kontrolloidaan.”

Riippuvuus puheeksi kohtaamispaikoilla

Lammi tapaa varusmiehiä erityisesti niin kutsutuilla kohtaamispakoilla, joilla voi tehdä erilaisia mittauksia sekä keskustella nuuskaamisesta.

”Varusmiehet voivat esimerkiksi mittauttaa kätensä puristusvoiman. Se ei suoraan korreloi nuuskan käytön kanssa, mutta houkuttelee keskusteluun. Lisäksi kaikkia nuuskan käyttäjiä pyydetään tekemään riippuvuustesti.”

Nuorten miesten kohdalla riippuvuudesta puhuminen onkin terveysriskin korostamista tehokkaampaa. Kun keskustelu ei ole perinteistä valistamista, nuoret intoutuvat paremmin pohtimaan omaa tilannettaan.

Nuuska näkyy nopeasti suun terveydessä.

”Varusmiesten näkökulmasta nuuskan terveyshaitat ovat valovuosien päässä, sillä he ovat elämänsä kunnossa. Poikkeuksena on suun terveys. Jotkut nuuskan käyttäjät kertovatkin jo huomanneensa muutoksia suussa.”

Suurin osa varusmiehistä kuitenkin tietää, ettei nuuskan käyttö ole ongelmatonta. Tilanne oli muutama vuosi sitten huonompi. Filhan ja Puolustusvoimien aiemmassa hankkeessa vuosina 2013 ̶ 2016 havaittiin, että moni varusmies piti nuuskaa haitattomana tuotteena.

”Tieto nuuskan haitoista on sittemmin lisääntynyt”, Lammi summaa.

Varusmiehet ovat valintojen edessä

Anelma Lammin mukaan armeija on hyvä paikka puhua nuuskasta, sillä siellä jos missä pystytään tavoittamaan merkittävä osa nuorista miehistä. Armeijan jälkeen miehet lähtevät omille teilleen, osa työelämään, osa opiskelemaan.

”Sen jälkeen heitä ei terveysviestinnällä kovin helposti tavoiteta. ”

Lisäksi varusmiehet ovat nuoria, ja nuorten on keski-ikäisiä helpompaa lopettaa nuuskan käyttö. Vaikka moni kokee, ettei käyttöä voi lopettaa armeijassa, riippuvuus olisi huomattavasti voimakkaampi 20 vuoden käytön jälkeen.

Lammi kertoo saaneensa varusmiehistä optimistisen kuvan – he ovat fiksuja ja heillä on kyky arvioida omaa käytöstään ja valintojaan. Isojen valintojen edessä varusmiehet ovatkin. He pohtivat esimerkiksi, mihin lähtevät opiskelemaan tai töihin. Monella on edessä ensimmäisen oman asunnon etsiminen. Elämänkumppanin valinta ajoittuu monella tähän vaiheeseen.

”Silloin on hyvä hetki kysyä itseltään, haluaako nuuskan mukaan seuraavaan elämänvaiheeseen.”