”Puheeksiotto ei yksin riitä – nikotiinin käytön lopettamista on tuettava”

Jos savuton Suomi halutaan saavuttaa, nikotiinista vieroitukseen on panostettava hyvinvointialueilla. Terveydenhuollon kapeat resurssit ovat haaste, mutta toimivat alueelliset rakenteet helpottavat tilannetta, uskoo Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen toiminnanjohtaja Kari Hyvärinen.

Vaikka tupakointi on merkittävästi vähentynyt viime vuosikymmeninä, se näkyy yhä katukuvassa myös Pohjois-Karjalassa.

”Viime vuonna Pohjois-Karjalan päihdetilannekyselyssä 40 prosenttia vastaajista kertoi altistuvansa tupakansavulle. Lisäksi on tullut uusia nikotiinituotteita, ja nuuska on ilmiö ammatillisten opiskelijoiden keskuudessa”, Kari Hyvärinen kertoo.

Hyvärisen mukaan sosiaali- ja terveydenhoidon toimijoilta vaaditaan paitsi nikotiinituotteiden käytön puheeksi ottamista, myös muita tukitoimia. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen nikotiinittomuuden edistämistä kohdennetaan yläkoululaisiin ja toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoihin sekä suunterveydenhoitoon.

Tarvitaan puheeksiottamista ja tukitoimia

Lisäksi alueella on järjestetty tupakoinnin ja muiden nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen kannustavia tapahtumia yhteistyössä eri toimijoiden, kuten järjestöjen kanssa.

”Esimerkiksi ajoneuvojen katsastuksen yhteydessä kuljettajia kannustettiin tupakoinnin lopettamiseen. Varuskunnassa on järjestetty Terveitä aamuja -tapahtumia, ja keväällä olemme menossa Onttolan vankilaan järjestämään niin sanotut Terveysturinat, jossa kohdataan vankeja ja keskustellaan muun muassa nikotiinittomuuden hyödyistä ja muista elintapa-asioista. On mietittävä eri kohderyhmiä ja keinoja niiden saavuttamiseen. On myös tärkeää saada oppilaitosten ja varuskuntien henkilökunta mukaan savuttomuuteen.”

Alueellisille vieroituspalveluille on tarvetta

Nikotiinituotteiden käytöstä kysyminen on terveydenhuollossa tärkeää. Hyvärinen toteaa, että Pohjois-Karjalan päihdetilannekyselyssä puolet vastaajista kertoi, että heiltä oli kysytty käytöstä. Kysyminen ei kuitenkaan vielä riitä, vaan potilas tulisi ohjata lopettamista helpottaviin tukipalveluihin.  Valitettavasti jatko-ohjausta oli kyselyn perusteella saanut vain kymmenen prosenttia vastaajista.

Omalla alueella ei välttämättä ole tukihenkilöä tai -ryhmää

Hyvärinen toteaa, että kyse on pitkälti resursseista – omalla alueella ei välttämättä ole ketään tiettyä tukihenkilöä tai -ryhmää, johon nikotiiniriippuvuuden kanssa kamppailevan voisi ohjata. Silloin nojaudutaan valtakunnallisiin tukipalveluihin, kuten Stumppiin.

”Tunnistamme ongelman jatko-ohjauksen puutteesta. Terveydenhuollon näkökulmasta tilanne on kuitenkin haastava, sillä tukipalveluista on pulaa.”

Rakenteet ovat hyvän toiminnan perusta

Hyvärinen uskoo, että alueellisen toiminnan merkitys tulee korostumaan hyvinvointialueilla entisestään tulevina vuosina. Onkin tärkeää, että alueiden ehkäisevässä päihdetyössä on yhteinen suunnitelma ja kaikilla toimijoilla on samansuuntainen fokus.

Kehittämistoiminta on nivonut alueelliset toimijat yhteen

Pohjois-Karjalan kansanterveyskeskus on mukana Ehkäisevän päihdetyön Pohjois-Karjala-hankkeessa, jossa on muun muassa luotu hoito- ja palveluketju päihteiden ja nikotiinituotteiden käytön puheeksi ottamiseen ja jatko-ohjaukseen. Hankkeessa ovat mukana kaikki 13 Pohjois-Karjalan kuntaa, ja niiden ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt muodostavat ehkäisevän päihdetyön verkoston.

”Kehittämistoiminta on nivonut alueelliset toimijat yhteen. Tunnemme toisemme ja teemme yhteistyötä julkisen ja kolmannen sektorin kanssa. Viemme ennaltaehkäisevää päihdetyötä kuntiin ja meillä on alueelliset ja seudulliset ehkäisevän päihdetyön ryhmät. Rakenteet ovat nyt kunnossa – ja se on koko toiminnan perusta.”