Savuton Suomi 2030 -verkosto: nikotiinista vieroitus on tasa-arvokysymys
Tupakka- ja nikotiinituotteista vieroituksen tulee olla kaikkien saatavilla, jotta väestöryhmien välisiin terveyseroihin voidaan puuttua, korostaa Savuton Suomi 2030 -verkosto Maailman tupakattomana päivänä 31.5.2021.
Matalan koulutuksen saaneet ja ammattiin opiskelevat käyttävät tupakka- ja nikotiinituotteita korkeasti koulutettuja yleisemmin, mikä lisää terveyseroja väestöryhmien välille. Nikotiiniriippuvuus on sairaus, jota tulee hoitaa terveydenhuollossa.
”Tupakka- ja nikotiinivieroituksessa on kyse sairauden hoidon lisäksi myös tasa-arvosta. Esimerkiksi työelämän ulkopuolella olevien voi olla vaikeampi saada tukea nikotiinista vieroittumiseen, sillä he eivät yleensä ole työterveyshuollon piirissä”, toteaa verkoston puheenjohtaja, professori Kari Reijula.
Jokaiselta tupakoivalta terveydenhuollon asiakkaalta on kysyttävä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä ja tarvittaessa tuettava lopettamista. Vieroituspalveluissa tulee huomioida erityisesti päivittäin tupakoivat, joilla poikkeuksetta on hoitoa edellyttävä nikotiiniriippuvuus, ja jotka käytännössä tarvitsevat terveydenhuollon tuen lopettamisessa.
”Vieroituspalveluiden saatavuudessa on alueellisia eroja. Kaikilla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoitoon. Alueellisten vieroitusklinikoiden resurssien vahvistaminen säästää tulevaisuudessa terveydenhuollon ja koko yhteiskunnan kustannuksia”, Reijula sanoo.
Katse ammatillisiin oppilaitoksiin ja työnantajiin
Tupakkalain tavoitteena on, että enintään 5 prosenttia väestöstä käyttää tupakka- ja nikotiinituotteita päivittäin vuonna 2030. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että tavoitteen toteutuminen vaatii merkittäviä lisätoimia. Alemmissa tuloluokissa ja vähemmän kouluttautuneiden joukossa ollaan vielä kaukana tavoitteesta.
Vuonna 2019 korkeasti koulutetuista tupakoi 7 prosenttia, keskitason koulutuksen saaneista 9 prosenttia ja matalan koulutustason saaneista 15 prosenttia. Nuuskan käyttö oli erityisen yleistä ammattiin opiskelevilla pojilla, joista nuuskaa käytti jopa 20 prosenttia. Lukioissa vastaava osuus oli 7 prosenttia.
”Ammatillisissa oppilaitoksissa on lisättävä vieroituspalveluita sekä tarjottava tietoa tupakka- ja nikotiinituotteiden terveysvaaroista. Vieroitusta kannattaa vahvistaa myös työpaikoilla, joilla tupakointi on yleistä. Tupakointi on edelleen keskeisin työikäisten terveysriski ja vahingoittaa työkykyä”, Reijula sanoo.
Valtaosa suomalaisista tupakoijista haluaa lopettaa
Euroopan komission julkaiseman Eurobarometrin mukaan valtaosa tupakoivista on jossain vaiheessa yrittänyt lopettaa. Suomessa lopettamisyritykset ovat eurooppalaisittain kärkitasolla: tupakoijista 81 prosenttia kertoi yrittäneensä jossain vaiheessa lopettaa tupakoinnin. Yrityksiä on enemmän vain Isossa-Britanniassa, jossa 83 prosenttia kertoi lopettamisyrityksistään. Vähiten lopetusaikeita oli Romaniassa ja Bulgariassa (28 prosenttia) sekä Kreikassa ja Italiassa (34 prosenttia).
WHO:n Maailman tupakatonta päivää vietetään 31.5.2021. Teemana on tänä vuonna ”Commit to quit” eli ”Sitoudu lopettamiseen”.