Tupakointi yhdessä työperäisten altisteiden kanssa moninkertaistaa syöpäriskin

Tupakointi yhdessä työperäisten altisteiden kanssa voi moninkertaistaa työntekijöiden syöpäriskin. Savuttomuuden edistämiseen työpaikoilla tulisikin satsata vielä nykyistä enemmän, todetaan Savuton Suomi 2030 -verkoston seminaarissa 21. syyskuuta 2016.

Työpaikalla, jossa altistutaan asbestille, tupakoimattoman työntekijän keuhkosyöpäriski on viisinkertainen verrattuna työpaikkaan, jossa ei altistuta asbestille. Tupakoivalla työntekijällä riski sairastua on kuitenkin jopa 50-kertainen.

Savuton Suomi 2030 -verkoston puheenjohtajan, työterveyshuollon professorin Kari Reijulan mukaan työntekijän tupakointi on työturvallisuusriski, joka tulisi ottaa huomioon jo työhönotossa, kun työntekijä sijoitetaan työhön, joka mahdollistaa altistumisen muille syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille.

– Hyvä uutinen on, että yhä harvempi altistuu tupakansavulle työpaikalla. Vuonna 2014 muista kuin päivittäin tupakoivista miehistä kaksi prosenttia ja naisista vain prosentti työskenteli tupakansavuisissa työtiloissa. Kuitenkin jo yksikin altistus on liikaa – varsinkin, jos työtä tehdään syöpävaarallisten aineiden parissa. Tämä asia on jäänyt vähälle huomiolle niin työterveyshuollossa kuin työsuojelussakin, Reijula tähdentää.

Ylilääkäri Riitta Sauni sosiaali- ja terveysministeriöstä muistuttaa, että työnantaja vastaa siitä, että työntekijä ei sairastu työstä.

– Työsuojelutarkastajilta tulee välillä viestiä, että esimerkiksi tuotantotyöpaikoilla työskennellään tupakka huulessa. Kaikki työnantajat eivät tiedosta riskiä, joka liittyy työperäisten altisteiden ja tupakan yhteisvaikutukseen, Sauni huomauttaa.

Tilanne on ongelmallinen erityisesti pienillä työpaikoilla, jotka jäävät tupakointitilastojen ulkopuolelle. Sadoilla, jopa tuhansilla pientyöpaikoilla kuten metallipajoissa ja autokorjaamoissa tupakoidaan tupakkakopeissa tai vapaasti sisätiloissa, jolloin muut työntekijät ja asiakkaat altistuvat tupakansavulle.

EK:n johtaja Ilkka Oksala uskoo, että uusi tupakkalaki tarjoaa tähän ratkaisuja.

– Mitä hankalammaksi tupakointi työpaikoilla on muuttunut, sitä useampi työssäkäyvä on lopettanut sauhuttelun. Tupakointitiloihin kohdistuvien vaatimusten tiukentuminen uudessa laissa vähentää tulevaisuudessa tupakointitiloja ja samalla tupakointia.

Oksala huomauttaa, että työnantaja ei vastaa työntekijöiden elintavoista, mutta koska terveys ja työkyky kytkeytyvät yhteen, työnantajan kannattaa olla kiinnostunut edistämään työntekijöidensä terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

– Kannustan työpaikkoja pyrkimään savuttomuuteen luomalla ilmapiirin, jossa tupakointi tuntuu kertakaikkisen huonolta valinnalta ja tukea tupakoinnin lopettamiseen on saatavilla, Oksala toteaa.

Edullinen satsaus terveyteen

Vuonna 2012 tupakoinnista aiheutui noin 800 000 sairauspäivää, arvioi THL. Tupakoinnin aiheuttamien sairauspäivien kustannusten arvioidaan olleen noin 130 miljoonaa euroa.

– Joidenkin laskelmien mukaan tupakoinnista aiheutuu keskimäärin 2000 euron lisäkustannus tupakoivaa työntekijää kohden vuodessa. Jo yhdenkin työntekijän tupakoinnin lopettaminen on siis taloudellisestikin kannattavaa, Riitta Sauni toteaa.

STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi korostaa, että savuttomuus on keskeinen tekijä, kun halutaan pidentää työuria ja lisätä työhyvinvointia.

– Tupakoinnin lopettamisen tuen tulisi olla osa normaalia työterveyshuollon toimintaa. Esimerkiksi vertaistuen järjestäminen ei ole työnantajalle edes kallista ja tupakoinnin vähentyessä vähenevät samalla muun muassa infektiosairaudet.

– Alkoholiriippuvuuteen osataan jo puuttua sairautena, mutta nikotiiniriippuvuutta ei välttämättä huomata samalla tavalla. Vaikka savuttomuutta ei kovasti enää vastusteta, sen edistäminen voisi olla työpaikoilla nykyistä pontevampaa, Työläjärvi toteaa.