THL: Tupakoinnista yhä merkittävät kustannukset yhteiskunnalle

Tupakoinnista aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset olivat noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2020, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tupakkatilasto 2021.

”Tupakoinnin ja siihen liittyvien kustannusten vähenemisestä huolimatta tupakointi aiheuttaa edelleen merkittävää taloudellista taakkaa yhteiskunnalle ja kuormittaa muun muassa terveydenhuoltoa. Tupakointiin liittyvät sairaudet ja kuolemat ovat kuitenkin ennaltaehkäistävissä. Nuorten nikotiiniriippuvuuden syntymisen ennaltaehkäisyn ohella tulee kiinnittää huomio tupakoinnin lopettamisen tukemiseen”, sanoo THL:n erityisasiantuntija Otto Ruokolainen.

Tupakoinnista aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset olivat noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2020. Kustannukset vähenivät yli 10 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Tupakoinnin välittömät kustannukset olivat noin 630 miljoonaa euroa vuonna 2020. Näistä reilu puolet eli 340 miljoonaa euroa aiheutui tupakoinnista johtuvista terveydenhuollon kustannuksista.

Tupakoinnin arvioidaan aiheuttaneen Suomessa vuonna 2020 noin 400 000 vuodeosastohoitopäivää ja yli 262 000 käyntiä terveydenhuollossa. Tupakointi aiheutti arviolta yli 500 uutta työkyvyttömyyseläkejaksoa.

Merkittävimmät tupakoinnista aiheutuvat välilliset kustannukset liittyvät ennenaikaisiin kuolemiin. Tupakoinnin aiheuttamia 35–64-vuotiaiden kuolemia arvioitiin Suomessa olleen hieman yli 1 000 vuonna 2020. Tupakoinnista johtuvista ennenaikaisista kuolemista aiheutuvat kustannukset olivat noin 229 miljoonaa euroa.

Tuoreimmat tiedot aikuisten ja eläkeväestön tupakoinnista ovat vuodelta 2020, jolloin 20–64-vuotiaista tupakoi päivittäin 12 prosenttia. Eläkeikäisessä väestössä (65–84-vuotiaat) miehistä tupakoi päivittäin kahdeksan prosenttia ja naisista viisi prosenttia.

Nuuskan käyttö lisääntynyt korkeakouluissa – tupakointi vähentynyt

Korkeakouluopiskelijoilla päivittäinen tupakointi on vähentynyt, mutta nuuskan käyttö on lisääntynyt sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston opiskelijoilla.

Vuonna 2021 korkeakoulussa opiskelevista naisista kuusi prosenttia ja miehistä viisi prosenttia tupakoi päivittäin, kun vuonna 2008 sekä naisista että miehistä päivittäin tupakoivia oli 11 prosenttia.

Korkeakouluopiskelijoista päivittäin nuuskaavia oli vuonna 2021 yhteensä 6 prosenttia. Nuuskan käytössä korkeakouluopiskelijoilla on kuitenkin suuret sukupuolten väliset erot: miehistä noin 11 prosenttia ilmoitti käyttävänsä nuuskaa päivittäin, mutta naisista vain 2 prosenttia. Nuuskan käyttö on lisääntynyt nimenomaan miehillä.

Nuuskan käytössä on huolestuttavaa kasvua etenkin ammattikorkeakoulujen miesopiskelijoiden keskuudessa. Heistä noin 15 prosenttia nuuskasi päivittäin vuonna 2021. Vuonna 2008 vastaava luku oli noin 5 prosenttia. Yliopistojen miesopiskelijoista nuuskaa käytti päivittäin 8 prosenttia vuonna 2021. Vuonna 2008 päivittäin nuuskaavia oli 4 prosenttia.

Myös naisopiskelijoilla päivittäinen nuuskaaminen on lisääntynyt hieman. Vuonna 2021 ammattikorkeakoulussa opiskelevista naisista noin 2 prosenttia ja yliopistossa opiskelevista reilu 1 prosentti nuuskasi päivittäin. Vuonna 2008 päivittäin nuuskaavia oli molemmissa ryhmissä alle prosentti.

Nikotiinia sisältävien sähkösavukkeiden käyttö oli vuonna 2021 korkeakouluopiskelijoilla harvinaista. Niitä raportoi käyttävänsä päivittäin enintään yksi prosentti sekä yliopisto että ammattikorkeakouluopiskelijoista.

Nuorten tupakointi ja nuuskan käyttö yleisintä ammattiin opiskelevilla

Nuorten (14–20-vuotiaat) tupakointi on pääsääntöisesti vähentynyt reilun 20 vuoden aikana. Nuorten tupakoinnissa on kuitenkin oppilaitostyyppikohtaisia eroja.

Vuonna 2021 perusopetuksen 8. ja 9. -luokkalaisista viisi prosenttia tupakoi päivittäin (tytöistä 4 % ja pojista 6 %). Lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoista päivittäin tupakoivia oli kaksi prosenttia.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevilla tupakointi on edelleen huomattavasti muita oppilaitostyyppejä yleisempää. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 18 prosenttia (tytöistä 18 % ja pojista 17 %) tupakoi päivittäin.

Nuuskaa päivittäin käytti 14–20-vuotiaista tytöistä kaksi prosenttia ja pojista seitsemän prosenttia. Eniten päivittäin nuuskaavia oli ammatillisten oppilaitosten pojissa (16 %) ja vähiten lukion 1. ja 2. vuoden tytöissä (1 %).

Raskausajan tupakointi yleisintä nuorilla odottajilla

Vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan raskauden aikana tupakoi 8 prosenttia kaikista synnyttäjistä. THL:n Perinataalitilaston mukaan viime vuosina yhä harvempi synnyttäjä ilmoitti tupakoineensa ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen.

Ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 tupakoinnin ilmoitti lopettaneensa raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana 57 prosenttia kaikista raskauden aikana tupakoineista.

Raskauden aikainen tupakointi on yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä. Vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan alle 20-vuotiaista synnyttäjistä raskauden aikana tupakoi 33 prosenttia. Heistä 52 prosenttia ilmoitti lopettaneensa tupakoinnin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Sen sijaan yli 35-vuotiaista synnyttäjistä raskauden aikana tupakoi 5 prosenttia, ja heistä 53 prosenttia lopetti tupakoinnin raskauden alkuaikana.

Lähteet
THL: Tupakkatilasto 2021 (pdf)
THL (10.11.2022): Korkeakouluopiskelijoiden tupakointi vähentyi, mutta nuuskan käyttö lisääntyi vuonna 2021