Savuttomasta nikotiinittomaksi ammattioppilaitokseksi – työelämäyhteistyö korostuu
Tupakansavu on alkanut hälvetä ammatillisten oppilaitosten ympäriltä. Kun 2010-luvun alussa ammattiin opiskelevista tupakoi päivittäin 40 prosenttia, oli osuus laskenut 23 prosenttiin vuoden 2017 Kouluterveyskyselyssä. Tupakoivien lukiolaisten osuus pieneni samassa ajassa 11 prosentista kolmeen prosenttiin.
Nuuskaaminen on kuitenkin yleistynyt ammattiin opiskelevilla pojilla. Vuonna 2017 tässä ryhmässä 17 prosenttia nuuskasi päivittäin. Nuuskaavien lukiolaispoikien osuus on kasvun jälkeen tasaantunut kahdeksaan prosenttiin ja se on jo yleisempää kuin tupakointi. Tytöillä nuuskaaminen on harvinaista molemmissa oppilaitoksissa. Sähkösavukekokeiluja esiintyy sekä tytöillä että pojilla, mutta niiden säännöllinen käyttö on pysynyt vähäisenä.
– Ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välisten erojen kaventaminen on tärkeää, sillä se ehkäisee terveyseroja aikuisväestössä, toteaa Savuton Suomi 2030 -verkoston puheenjohtaja professori Kari Reijula.
– Poltettavien tupakkatuotteiden vähenemisen myötä oppilaitosten savuttomuustyötä on tarve suunnata enemmän kohti nikotiinittoman toimintakulttuurin kehittämistä, jatkaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija Hanna Ollila.
Reijula ja Ollila puhuvat 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) Helsingissä järjestettävässä seminaarissa. Seminaarin aiheena ovat tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön vähentäminen ammatillisissa oppilaitoksissa ja savuttomuustyön kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa. Seminaarin järjestävät THL, Savuton Suomi 2030 -verkosto, Suomen Syöpäyhdistys ja EHYT ry.
Tupakkatuotteet ja sähkösavukkeet eivät kuulu opiskelijan ohjaukseen työpaikalla
Moni ammatillinen oppilaitos on edistänyt savuttomuutta ansiokkaasti jo vuosia. Savuttomissa oppilaitoksissa noudatetaan lakisääteisiä tupakointikieltoja, viestitään savuttomuudesta ja sovituista toimintatavoista ja tuetaan henkilöstön ja opiskelijoiden tupakoinnin lopettamista. Savuttomuuteen kuuluu myös yhteisöllinen terveyden edistäminen ja usein taukotilojen tai liikuntamahdollisuuksien parantaminen.
Ammatillisen koulutuksen reformi siirtää opiskelua aiempaa enemmän työpaikoille, mikä vaikuttaa myös savuttomuustyöhön. Suomen Syöpäyhdistyksen kehittämispäällikkö Virve Laivisto korostaa, että työpaikoilla pitää huolehtia siitä, että tupakointi, nuuskaaminen tai sähkösavukkeiden käyttö ei kuulu tilanteisiin, joissa opiskelijaa ohjataan.
Opiskelijoiden tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön puuttumiseen työpaikoilla tarvitaan selkeät ohjeet. Seuraukset sääntöjä rikkoville opiskelijoille ja ohjaajille tulisi sopia työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyönä.
– Työpaikoilla opiskelijat oppivat ammattitaidon lisäksi myös työpaikan ja alan toimintakulttuurin. Paitsi ohjaaja, myös koko työyhteisö vaikuttaa opiskelijan mielikuviin esimerkiksi työkyvyn ylläpitämisen ja turvallisen työympäristön tärkeydestä, Laivisto toteaa.
Monessa työpaikassa työterveyshuolto on kehittänyt aktiivisesti toimintamalleja tupakoinnin lopettamisen tueksi. Opiskeluterveydenhuollon ja työterveyshuollon välisen tiedonkulun parantaminen ja hyväksi havaittujen käytäntöjen yhteensovittaminen olisi siksi hyödyllistä.
Opiskeluterveydenhuollon on tärkeää tukea erityisesti niitä opiskelijoita, joita kouluttavilla työpaikoilla tupakoidaan paljon. Opiskeluterveydenhuollon ja työterveydenhuollon yhteisenä tavoitteena tulisi olla, että yhä useampi ammattiin opiskeleva onnistuisi lopettamaan tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön jo opintojensa aikana.
Lähde
THL (17.1.2018): Savuttomasta nikotiinittomaksi ammattioppilaitokseksi – työelämäyhteistyö korostuu