Savuton sairaala -koordinaattori Reetta-Maija Luhta kouluttaa sairaaloiden, terveyskeskusten ja neuvoloiden henkilökuntaa savuttomuustyöhön – ja toimii itsekin savuttomuuskoutsina.

Reetta-Maija Luhdan mukaan terveydenhuoltohenkilökunnan savuttomuus on viime vuosina edistynyt esimerkiksi siten, että ”salapaikoissa” tupakointi työpäivän aikana on loppunut.

”Enää tupakalla ei käydä esimerkiksi sairaalan lastauslaiturilla.”

Luhta toimii Suomen Savuton sairaala -koordinaattorina ja työskentelee kehittämissuunnittelijana Seinäjoen keskussairaalassa. Hän kertoo, että lähes kaikki Suomen sairaalat ovat jo savuttomia. Tämä tarkoittaa sitä, että tupakointi sairaalan tiloissa on kiellettyä.  Esimerkiksi sairaalan parvekkeelle ei voi mennä tupakalle, sillä tupakointi on sallittu ainoastaan sairaalan ulkopuolella olevilla tupakointipaikoilla. Myös sairaalan henkilökunnan tupakoimattomuus on normi.

Sairaalan henkilökunnan tupakoimattomuus on normi.

”Sairaaloissa esimiesten tehtävänä on perehdyttää henkilökuntaa savuttomuuteen, ohjata tupakoitsijoita hoitoon ja valvoa tupakointikiellon noudattamista työaikana.”

Tällä hetkellä Seinäjoen keskussairaalan henkilökunnasta tupakoi päivittäin 9 prosenttia.

”Henkilökunta pyrkii olemaan työpäivän ajan tupakoimatta. Todella riippuvaiset joutuvat silti käymään kahvitauolla tupakalla, sillä eivät pärjää pelkällä ruokatuntitupakalla.”

Tupakoimattomana leikkaukseen ja raskauteen

Tupakointikieltojen lisäksi savuttomissa sairaaloissa noudatetaan tupakoimattomana leikkaukseen -hoitomallia: potilasta pyydetään lopettamaan tupakointi 6 ̶ 8 viikkoa ennen leikkausta.

Luhdan mukaan kiireelliset tapaukset kyllä hoidetaan, mutta osa kirurgeista ei anna esimerkiksi lonkan tekonivelleikkaukseen aikaa ennen kuin potilas on lopettanut tupakoinnin. Toisaalta hoitomalli on antanut lisää virtaa tupakasta vierottamisen kehittämiseen.

Komplikaatiot tulevat kalliiksi, jos leikkaus epäonnistuu tupakoinnin takia.

”Komplikaatiot tulevat kalliiksi, jos leikkaus epäonnistuu tupakoinnin takia. Potilaat ovat tupakoinnistaan yleensä rehellisiä, koska kyse on heidän terveydestään.”

Luhta kouluttaa myös neuvoloiden terveydenhoitajia savuttomuustyöhön. Hän kertoo, että monet neuvolat ympäri Suomen ovat ottaneet käyttöön häkämittaukset. Odottavien äitien tupakasta vierottamista on tehostettu ja myös isiä kannustetaan tupakoimattomuuteen.

”Kaikille vanhemmille tarjotaan ensimmäisellä neuvolakäynnillä häkämittausta. Taulukosta näkee, että vauvan häkäpitoisuus on suurempi kuin tupakoivan äidin. Se pelästyttää.”

Vauvan häkäpitoisuus on suurempi kuin tupakoivan äidin

Riippuvuuden ymmärtäminen on haaste

Luhdan mielestä esimiehet kannustavat henkilökuntaa savuttomuuden edistämiseen aktiivisesti työterveyshuollossa, terveyskeskuksissa ja neuvoloissa. Sen sijaan haasteita on erikoissairaanhoidon puolella, etenkin kolmivuorotyössä, jossa esimiesten on hankalampaa tavoittaa henkilökuntaa kuin poliklinikoilla.

Luhta lisää, että myös asenteissa riippuvuutta kohtaan on parantamisen varaa.

”Riippuvuuden ymmärtäminen voi olla haaste, jos itse ei tupakoi.”

Luhta toimii myös itse savuttomuuskoutsina. Hän kertoo oppineensa tupakoitsijoilta, mitä tupakka voi ihmiselle merkitä. Moni pitää tupakkaa ratkaisuna, eikä ongelmana. Tyypillisin este tupakoinnin lopettamiselle on psyykkinen riippuvuus:

”Tupakalla käsitellään tunteita ja sen koetaan auttavan hermostumiseen ja stressiin. Todellisuudessa tupakka kuitenkin aiheuttaa hermostuneisuutta vierotusoireiden takia.”