Duodecimin pääsihteeri Matti Rautalahti uskoo Savuton Suomi -verkoston yhteisvoimaan. Tupakkavieroitukseen liittyvissä asenteissa on hänen mukaansa eniten tehtävää. 

”Savuton Suomi -verkoston voima on siinä, että rintamamme on yhtenäinen ja meillä on helposti ymmärrettävä yhteinen tavoite. Olemme tekemissä terveyttä eniten vahingoittavan asian kanssa, jolle kuitenkin voi oikeasti tehdä jotain”, sanoo Lääkäriseura Duodecimin pääsihteeri Matti Rautalahti

Verkoston tavoite toteutuu, mikäli alle 5 prosenttia väestöstä käyttää tupakka- ja nikotiinituotteita vuonna 2030. Aikaa on siis hieman yli 10 vuotta.

Rautalahden mukaan tehokkaiksi havaittuja toimia, kuten tupakkaveron kiristystä ja tupakkaan liittyviä rajoitteita, tulee jatkaa. Nyt on kuitenkin aika panostaa tupakkavieroituksen järjestämiseen terveydenhuollossa.

Kansalaisilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia nikotiiniriippuvuudesta irtautumiseen.

”Suomessa on periaatteessa hyvät valmiudet tupakkavieroitukseen, mutta käytännössä kansalaisilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia nikotiiniriippuvuudesta irtautumiseen. On alueita, joissa vieroituspalvelua on kohtuullisesti, mutta toisaalla ei ole juuri mitään. Tässä suhteessa maa on hyvin epätasa-arvoinen.”

Asenteet ja organisointi kuntoon

Suurin haaste on Rautalahden mielestä vieroitukseen liittyvissä asenneongelmissa ja organisoinnin puutteessa.

”Perusterveydenhuollon järjestäjät eivät ole mieltäneet vieroitusta keskeiseksi osaksi toimintaansa. ”

Käypä hoito -suositus tupakkariippuvuuden ehkäisyyn ja hoitoon päivitettiin vuosi sitten. Suositus antaa ohjeet siihen, miten vieroitus kannattaa toteuttaa. Kyse on pitkälti puheeksi ottamisesta, kirjaamisesta, asiaan palaamisesta ja eteenpäin ohjaamisesta.

Vieroituksen tärkeys tulisi aidosti sisäistää.

Rautalahti kertoo, että palaute päivitetystä suosituksesta on ollut positiivista, mutta vieroituksen tärkeys tulisi aidosti sisäistää.

”Jos vieroitusta ei aiemmin ole mielletty keskeiseksi osaksi työtä, ei sitä nytkään sellaiseksi mielletä. ”

Koulutusta, tutkimusta ja tupakkaklinikoita

Rautalahden mukaan terveyskeskuksiin tulisi nimetä vieroitushoitajat, joille annettaisiin riittävästi aikaa ja valmiuksia. Lisäksi koko organisaatiota pitäisi informoida vieroituspalvelusta.

”Yleistä osaamista ja valmiuksia olisi lisättävä henkilökuntaa kouluttamalla ja tiedotusta parantamalla. Mitään mullistavaa osaamista ei edellytetä, sillä perustason toimet ovat kohtuullisen yksinkertaisia.”

Vieroituksessa käytettävät lääkkeet pitäisi saada peruskorvauksen piiriin.

Uudistuksia olisi kuitenkin tehtävä kaikilla tasoilla. Alueellisissa keskussairaaloissa tarvitaan konsultaatiopalveluita, kuten tupakkaklinikkaa, jonne vaikeasti riippuvaiset voitaisiin lähettää. Erikoissairaanhoidon tasolla tulisi keskittyä koulutukseen ja tutkimukseen.

”Tutkimustyötä olisi mahdollista tehdä esimerkiksi uusista vieroitusmenetelmistä, joita Suomessa ei vielä ole laajasti käytössä. Tällaisia ovat mm. erilaiset ryhmäterapiamuodot ja rokotteet. Tämän lisäksi vieroituksessa käytettävät lääkkeet pitäisi saada peruskorvauksen piiriin.”

Nikotiini tulee sieltä, missä aita on matala

Rautalahti myöntää, että myös uudet nikotiinituotteet ovat riski, joka uhkaa savuttomuuden ja nikotiinittomuuden toteutumista. Toisaalta hän kiittelee, että suomalaiset poliitikot suhtautuvat nikotiinituotteisiin tarvittavalla varauksella.

”Jos uusiin kaupallisin avauksiin suhtaudutaan sallivasti, käyttäjiäkin löytyy. Kaupalliset toimijat menevät yli sieltä, missä aita on matala.”

Kaikki eivät tiedä käyttävänsä nikotiinia.

Rautalahti lisää, että uusien nikotiinituotteiden käyttäjissä on paljon henkilöitä, jotka eivät aiemmin ole polttaneet savukkeita. Myös tietämättömyys voi johtaa riippuvuuden syntyyn.

”Yhdysvalloissa on tutkittu, että sähköisten nikotiiniannostelijoiden käyttäjissä on paljon sellaisia, jotka eivät tiedä käyttävänsä nikotiinia. Heillä on trendikkäänä pidetty laite, mutta eivät ymmärrä, mitä itse asiassa tekevät.”