Työpaikat ja työterveyshuollot tiiviimpään yhteistyöhön

20.9.2017

Työterveyshuollot tavoittavat 1,8 miljoonaa työikäistä. Työnantajien ja työterveyshuoltojen yhteistyön tiivistäminen savuttomuuden edistämisessä toisi suomalaiseen työelämään lisää tehoa ja kustannussäästöjä, toteavat Savuton Suomi -seminaarin puhujat tänään keskiviikkona 20. syyskuuta.

Moni työnantaja pelkää tupakoinnin lopettamisen tukemisesta aiheutuvia kustannuksia. Todellisuudessa esimerkiksi tupakasta vieroituksen tuen tarjoaminen tulee työnantajalle pitkällä tähtäimellä edulliseksi.

Tupakoivilla työntekijöillä on 2,5-7,5 päivää enemmän sairauspoissaolopäiviä vuodessa kuin tupakoimattomilla. Tupakoinnin lopettaminen pidentää elinikää keskimäärin kymmenen vuotta, mikä vaikuttaa myös työuriin.

– Työterveyshuollon tavoite on sairauksien ennaltaehkäisy. Jos haluamme olla yrityksen strateginen kumppani, tupakoinnin lopettamisen tukeminen ja savuttomuuden edistäminen ovat meidän kannaltamme ihan oleellisia asioita, toteaa Vantaan työterveys liikelaitoksen toimitusjohtaja Anne-Marie Hovi. Hovi puhuu tänään keskiviikkona 20.9.2017 Savuton Suomi 2030 -verkoston seminaarissa Helsingissä.

Hovin johtaman työterveysyrityksen asiakkaina on noin 4700 yritystä – valtaosa näistä pieniä yrityksiä. Niissä suhtautuminen savuttomuuteen vaihtelee.

– Onneksi iso osa näkee jo savuttomuuden myös brändikysymyksenä. Mutta jos yrittäjä itse polttaa, silloin savuttomuuden edistämisessä on lähdettävä ihan siitä henkilökohtaisesta motivoinnista liikkeelle, Hovi toteaa.

Uudet keinot käyttöön

Työterveyshuollon perinteiset keinot savuttomuuden tukemisessa ovat lääkinnällinen apu sekä tiedon ja tuen tarjoaminen. Anne-Marie Hovi kannustaa työterveyshuoltoja käyttämään nykyistä enemmän mielikuvitusta, ottamaan käyttöön uusia keinoja, hyödyntämään tekniikkaa sekä suuntaamaan katseen tulevaisuuteen.

– Työ muuttuu ja automatisoituu kovaa vauhtia. Kun mittareiden ja älyvaatteiden kautta jokainen meistä on jo lähivuosina oman terveytensä asiantuntija, työterveyshuollon rooli on yhä enemmän erityisasiantuntijan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukijan rooli.

Myös Savuton Suomi 2030 -verkoston puheenjohtaja, professori Kari Reijula toivoo uusien innovaatioiden tuovan ratkaisuja laajempaan ongelmaan: siihen, miten työpaikat ja työterveyshuollot saataisiin satsaamaan nykyistä enemmän savuttomuuteen.

– Työterveyshuolloissa, ja terveydenhuollossa ylipäänsä, ei ole vielä oivallettu laajasti tupakoinnin lopettamisen tärkeyttä. Työterveyshuolto tavoittaa 1,8 miljoonaa työikäistä. Tupakoinnin lopettamisen tukeminen työterveyshuollossa on tehokas keino parantaa tämän väestönosan terveyttä ja työkykyä ja keskeinen asia, jos halutaan vähentää väestön tupakointia, Reijula sanoo.

Jos sadan hengen työpaikalla 20 työntekijää tupakoi, työnantajalle aiheutuu tupakoinnista vuosittain laskentatavasta riippuen 40 000 – 80 000 euron kustannukset. Työterveyshuollon tarjoama lopettamisen tuki edes yhdistettynä työnantajan kustantamiin vieroitushoitoihin ei maksa lähellekään tätä.

– Nyt olisi aika nostaa savuttomuus työpaikoilla muiden keskeisten terveyttä tukevien toimien rinnalle ja satsata siihen tosissaan. Alkuun pääsee ottamalla yhteyttä omaan työterveyshuoltoon, Reijula toteaa.