Eduskunta matkalla kohti terveempää työyhteisöä

1.6.2017

Savuton Suomi -päivänä 31.5. eduskunnassa nostettiin esiin savuttomuuden hyötyjä. Eduskunta on savuton työpaikka 4.9. alkaen. – Toivottavasti muut valtion työpaikat seuraavat esimerkkiä, toteaa Savuton Suomi 2030 -verkoston puheenjohtaja, professori Kari Reijula.

Eduskunnan johtava työterveyslääkäri Anita Pienimäki on tyytyväinen. Pitkään jatkunut työ savuttomuuden puolesta ottaa suuren harppauksen, kun eduskunnasta tulee savuton työpaikka syysistuntokauden alkaessa 4. syyskuuta 2017.

– Kannan huolta eduskunnan työntekijöiden hyvinvoinnista. Tämä on tärkeä edistysaskel kohti terveempää työyhteisöä, Pienimäki tiivistää.

Eduskunnassa savuttomuus tarkoittaa sitä, että työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei saa tupakoida. Tällä hetkellä talossa on kaksi suljettua tupakkatilaa, mutta nämä suljetaan heinäkuussa.

Koska savuttomuus on kansliatoimikunnan vuonna 2015 tekemä päätös, se velvoittaa myös kansanedustajia, ei vain talossa työskenteleviä virkamiehiä. Työterveyslääkäri toivoo, että kielto kannustaisi yhä useampia lopettamaan tupakoinnin kokonaan.

– Valtaosa tupakoijista haluaisi lopettaa, ja moni on sitä yrittänytkin. Vaikka kieltoja usein vastustetaan yksilön vapautta rajoittavina, totuus on, että mitä vaikeampaa tupakointi on, sitä vähemmän sitä näkyy ympäristössä ja sitä helpompi siitä on päästä itsekin eroon.

Kohtaa ja kuuntele

Kansanedustajat mukaan lukien eduskunnassa työskentelee noin 1000 henkeä. Heistä vähän yli kymmenen prosenttia tupakoi. Pienimäen mukaan uusi trendi varsinkin nuorten työntekijöiden keskuudessa on nuuskan käyttö.

– Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on silti nyt ihan eri tasolla kuin parikymmentä vuotta sitten. Kun tulin taloon vuonna 1999, kahvilan vieressä oleva niin sanottu Keltainen salonki oli pyhitetty tupakointiin. Se olikin sitten todella keltainen huone, Pienimäki muistelee.

Tupakoinnin lopettajille on tarjolla yksilöllistä tukea ja tarvittaessa myös lopettamisryhmiä. Osana savuttomuushanketta eduskunta myös korvaa puolen vuoden ajan puolet tupakoinnin lopettamisen tukihoitona käytettävistä lääkkeistä ja korvaushoitotuotteista.

– Talon oman työterveyshuollon etu on se, että tunnemme lähes jokaisen täällä työskentelevän. Voimme nykäistä käytävällä hihasta ja kysyä, että mitenkäs se tupakointi? Ihmisten kohtaaminen on tärkein työvälineemme myös tupakoinnin lopettamisessa, Pienimäki toteaa.

Esimerkki muille

Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on hyvillään savuttomuuspäätöksestä. Mäkisalo-Ropponen teki ensimmäisen lakialoitteen parveketupakoinnin kiellosta vuonna 2012 ja on ollut myös aktiivisesti edistämässä Joensuun kaupungin savuttomuutta.

– Savuttomuuden edistäminen vaatii sitkeyttä ja sinnikkyyttä, mutta tämä on kehitys, jota kohti mennään sekä työpaikoilla että yhteiskunnassa laajemmin, Mäkisalo-Ropponen huomauttaa.

Samaa mieltä on Savuton Suomi 2030 -verkoston puheenjohtaja, professori Kari Reijula.

– Tupakointiin liittyvät terveysriskit ovat vakavia, mutta niihin puuttumisen keinot ovat olemassa ja näyttö savuttomuuden hyödyistä on kiistaton.

– Eduskunta on perinteisesti ollut esimerkki muille työpaikoille, ja niin sen tulee olla myös savuttomuudessa. Toivon, että muut valtion työpaikat, ministeriöt etunenässä, seuraisivat eduskunnan esimerkkiä, Reijula sanoo.

Savuton Suomi -päivää vietettiin 31.5.2017 teemalla Tulevaisuuden työpaikka on savuton.